Hapeton merenpohja, ikuisesti kalastavat haamuverkot ja mereen valuva kemikaalicocktail – tässä ovat Itämeren seitsemän ihmisen aikaansaamaa luonnonihmettä
Lisätietoja
Vuonna 1997 CNN teki tunnetuksi maailman seitsemän luonnonihmeen listan, johon kuuluvat muun muassa revontulet, Grand Canyon ja Victorian putoukset. John Nurmisen Säätiö julkaisee nyt Itämerelle oman listansa, mutta tällä kertaa kyse ei ole luonnon omista ihmeistä, vaan ihmisen aikaansaamista ilmiöistä, jotka aiheuttavat luontokatoa.
Itämeren suojelutyötä tekevä John Nurmisen Säätiö julkaisee vastineena maailman luonnonihmeille seitsemän ihmisen aikaansaamaa ihmettä Itämeressä. Ne ovat ilmiöitä, jotka ovat syntyneet ihmisen toiminnan seurauksena ja jotka aiheuttavat Itämeressä luontokatoa ja heikentävät monimuotoisuutta. Kokonaisuus pitää sisällään revontulilta näyttävät levälautat, hapettomat pohja-alueet, tummuvat vedet, ikuisesti kalastavat haamuverkot, lämpenevän meren, mereen päätyvä roskan ja kemikaalipäästöt.
Itämeren suurin ympäristöongelma on rehevöityminen, jonka yksi ilmentymä on kesäisin näkyvät sinilevälautat. Näiden “Itämeren revontulien” rinnalle nostetaan nyt kuusi muuta ihmisen aikaansaamaa ihmettä Itämeressä.
EU:n ennallistamisasetus tekee Itämeren luontokadosta ajankohtaisen myös päätöksenteossa. Asetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato ja parantaa luonnon monimuotoisuutta koko unionin alueella. Suomella on syyskuuhun asti aikaa valmistella oma ennallistamissuunnitelman luonnoksensa EU-komissiolle toimitettavaksi.
“Itämeren rannikolla luontokato etenee sekä meren rantojen elinympäristöissä että pinnan alla. Olemme todistamassa koko meriekosysteemin nopeasti etenevää muutosta, ja mikäli haluamme parantaa Itämeren tilaa, on myös sen eteen toimittava nopeasti. Rehevöitymisen vähentäminen on merkittävin konkreettinen toimi, mutta luonnon monimuotoisuutta voi tukea myös ennallistamalla luontotyyppejä ja lajeja”, sanoo ohjelmapäällikkö Miina Mäki John Nurmisen Säätiöstä.
“Halusimme tehdä Itämeren ongelmat näkyviksi tavalla, joka pysäyttää mutta ei saarnaa. Nämä eivät ole ihmeitä, joita pitäisi ihailla. Ne ovat ihmisen aikaansaamia ilmiöitä, joita meidän ei pitäisi pitää normaalina osana merta”, sanoo viestintäpäällikkö Johanna Suni John Nurmisen Säätiöstä.
Luontokatoon ja ihmisen Itämerelle aiheuttamiin negatiivisiin muutoksiin syvennytään myös säätiön M/S Itämeri -podcastin uudella tuotantokaudella. Jaksoissa selvitetään, miksi luontokato etenee, miten Itämeren ihmeet ovat syntyneet ja mitä niille voidaan tehdä.
Itämeren seitsemän ihmisen aikaansaamaa luonnonihmettä
Northern Plights – revontulilta näyttävät levälautat
Itämeren “pohjoiset vitsaukset” voivat ylhäältä kuvattuna muistuttaa revontulia, mutta todellisuudessa levälautat kertovat meren rehevöitymisestä. Mereen päätyy liikaa ravinteita muun muassa maa- ja metsätaloudesta, ja ne ruokkivat levien kasvua ja horjuttavat koko ekosysteemin tasapainoa. Rehevöityminen näkyy sinileväkukintoina, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös merenpohjaan ja rannikon elinympäristöihin. Kun levämassaa vajoaa pohjaan, sen hajoaminen kuluttaa happea
Rock Bottom – Tanskan kokoinen hapeton alue merenpohjassa
Itämeren syvänteissä esiintyy toistuvasti hapettomuutta, jota rehevöityminen pahentaa. Hapettomalla pohjalla ei käytännössä elä mitään. Pohjaeläimet kuolevat ja kalat menettävät elinympäristöjään. Hapettomilta pohjilta voi myös vapautua mereen fosforia, joka ruokkii rehevöitymistä entisestään.
Vuonna 2024 julkaistun Tukholman yliopiston Baltic Sea Centren mallinnustutkimuksen mukaan Itämeren täysin hapettomat pohja-alueet olisivat yli 80 prosenttia nykyistä laajemmat, ellei ravinnekuormitusta olisi vähennetty 1980-luvulta lähtien. Silti Itämeri kärsii laajoista hapettomista pohjista, joista suurin on pinta-alaltaan Tanskan kokoinen.
Dark Waters – maailman tummunein merialue
Suomalaiset ovat pärjänneet yhdessä lajissa poikkeuksellisen hyvin: ojankaivuussa. Kaikista maailman metsäojista noin kolmannes on kaivettu Suomeen, yhteensä lähes 1,5 miljoonaa kilometriä. Se näkyy myös vesissämme. Maa-alueilta kulkevat kiintoaineet ja humus tummentavat vesiä, vähentävät valon määrää ja vaikeuttavat kasvien ja levien yhteyttämistä.
Global Change Biology -tiedelehdessä vuonna 2025 julkaistun tutkimuksen mukaan maailman meret ovat tummuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Tutkimuksen satelliittiaineistossa Pohjanlahti erottui maailman tummuneimpana merialueena. Se oli ainoa merialue, jolla valon pääsy veteen oli heikentynyt yli puolella alueen pinta-alasta.
Hanging Gardens of the Baltic Sea – ikuisesti kalastavat haamuverkot
Ihminen on onnistunut luomaan pyydyksen, joka voi jatkaa kalastamista vielä vuosia sen jälkeen, kun se on hylätty tai kadonnut. Itämereen katoaa Suomessakin vuosittain arviolta noin 2 000 verkkoa, joista suurin osa on muovia, eli käytännössä ikuisia.
Suomen ympäristökeskuksen Re:Fish-hankkeessa Suomen, Ruotsin ja Viron rannikoilta kerättiin parin kesän aikana lähes yhdeksän kilometriä haamuverkkoa, vaikka puhdistettu alue oli vain murto-osa Itämeren pohjasta. Verkoista löytyi muun muassa eläviä ja kuolleita kaloja sekä lintujen luita. Osa verkoista oli ollut meressä vuosikymmeniä.
Baltic Hot Springs – maailman nopeimmin lämpenevä meri
Itämeri lämpenee nopeasti, ja ilmastonmuutos muuttaa meren olosuhteita jo nyt. Lämpenevä vesi vaikuttaa lajeihin, jääpeitteeseen, happitilanteeseen ja leväkukintoihin. Itämeri lämpenee muita meriä nopeammin, sillä se on matala ja lähes suljettu meri, mikä tekee siitä erityisen herkän muutoksille.
The Great Wall of Commerce – ostoskärryjä, tumppeja ja muuta mereen päätyvää roskaa
Itämeri on vuosikausia toiminut kaatopaikkana monenlaiselle jätteelle ja roskille. Suomessa heitetään luontoon arviolta lähes 2,2 miljardia tupakantumppia vuodessa, ja tumpit ovat muovia. Rannikolla maahan heitetty roska voi kulkeutua sadevesien, jokien ja tuulen mukana mereen. Roskaa heitetään mereen myös Itämerellä seilaavista laivoista: esimerkiksi ostoskärryjä, vanhentuneita lääkkeitä, vaatteita, muovipulloja ja oluttölkkejä.
Chemical Falls – mereen valutettava kemikaalicocktail
Mereen päätyy ihmisten toimesta haitallisia ja myrkyllisiä aineita esimerkiksi meriliikenteestä, satamista, teollisuudesta, torjunta-aineista ja jätevesistä. Alusten tankkien pesuvesien mukana voi päätyä Itämereen kerralla jopa satoja tai tuhansia litroja vaarallisia kemikaaleja. Kemikaalit eivät muodosta näkyvää putousta, mutta niiden vaikutukset voivat kertyä eliöihin, kulkeutua ravintoketjussa ja säilyä meressä pitkään.
Kuvat seitsemästä ihmeestä lisätietoineen
John Nurmisen Säätiö
John Nurmisen Säätiö tekee työtä Itämeren ja sen kulttuuriperinnön pelastamiseksi tuleville sukupolville. Säätiö parantaa Itämeren tilaa konkreettisilla ja vaikuttavilla hankkeilla, jotka vähentävät mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ehkäisevät rehevöitymistä ja luontokatoa. Vuonna 1992 perustettu säätiö vaalii myös mereen liittyvää kulttuuriperintöä. Toimintaa ohjaavat tulokset ja mitattava vaikuttavuus, ja se rahoitetaan pääosin lahjoituksilla ja avustuksilla.
Lue seuraavaksi luontokadosta:
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.