Kosteikkojen ja muiden tehokkaiden vesiensuojelukeinojen avulla vähennetään vesistökuormitusta Tammelan seudulla
Lisätietoja
Maija Kauppila
Projektipäällikkö
puh. 050 452 0677 maija.kauppila@jnfoundation.fi
Tammelassa on rakennettu uusi kosteikko, jonka avulla vähennetään metsäojitusten kiintoaine- ja ravinnepäästöjä Mustijokeen ja Liesjärveen. Kosteikon rakentaminen on osa Valtavirta-hanketta, jossa toteutetaan vesiensuojelutoimia 15 kohteella Tammelan seudulla. Tavoitteena on ottaa metsätalouden vesiensuojelutoimia nykyistä laajemmin käyttöön.
Suomessa on kaivettu metsäojia ennätyksellisen paljon. Metsäalueiden kuivatusvedet rehevöittävät jokia, järviä ja lopulta myös Itämerta. Ojitusalueilta tulee kuivatusvesien mukana myös humusta, joka tummentaa vesistöjä.
Metsätaloudessa ei vielä hyödynnetä laajamittaisesti tehokkaimpia vesiensuojelutoimia. Valtavirta-hankkeessa edistetään tehokkaimpien toimien käyttöönottoa Tammelan seudulla yhdessä maanomistajien kanssa.
Kosteikko auttaa pitämään Liesjärven hyvässä tilassa
Uusi kosteikko puhdistaa valumavesiä viivyttäen veden virtaamaa, jolloin vedessä oleva kiintoaine vajoaa kosteikon pohjalle. Kosteikon kasvillisuus sitoo fosforia ja typpeä. Kosteikko muodostetaan rakentamalla patopenger ja patoamalla valtaoja, jolloin vedet nousevat painanteeseen.
”Kohde tunnistettiin potentiaaliseksi, sillä kosteikon kohdalla on luontainen painanne ja siinä kulkee valtaoja, joka kerää 31 hehtaarin alueelta metsä- ja peltoalueiden kuivatusvesiä ja laskee ne Mustijoen alajuoksulle, joka edelleen laskee vetensä Liesjärveen”, kertoo Tapion suometsien asiantuntija Tarja Anttila.
Liesjärven ekologinen tila oli vuoden 2019 luokituksessa hyvä.
Kosteikko tarjoaa elinympäristön monille lajeille
Kosteikko lisää myös luonnon monimuotoisuutta tarjoten elinympäristön muun muassa vesilinnuille, matelijoille ja selkärangattomille.
”Liesjärven veden säilyminen uimakelpoisena ja luonnon monimuotoisuus ovat molemmat minulle tärkeitä asioita. Bonuksena voi tulla mahdollisuus saada lisää kahlaajia ja vesilintuja kuvattavaksi, ja erilaisten hyönteisten määrän lisääntyminen tuo myös enemmän lintuja omalle pihalle. Tämähän on luontoa kuvaavalle luonnonystävälle pelkästään positiivista”, kuvailee maanomistaja Kari Wallgren.
”Metsätalouden vesiensuojelutoimet hyödyttävät luontoa ja paikallisia ihmisiä. Kun lähivedet pysyvät hyvässä tilassa, säilyvät myös alueen vetovoima ja virkistysmahdollisuudet”, komppaa John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Maija Kauppila.
Valtavirta-hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan 15 vesiensuojelukohdetta Kanta-Hämeessä Tammelan Kuivajärven ja Renkajärven valuma-alueilla. Hankkeen toteuttavat John Nurmisen Säätiö ja Tapio Palvelut Oy. Säätiö toteuttaa vesiensuojelukohteet, ja Tapio vastaa valuma-alue- ja toteutussuunnittelusta. Lisäksi hankkeessa on tuotettu selvitys vesiensuojelun ja soiden ennallistamisen rahoitusmalleista ja hankkeen aikana järjestetään vesiensuojeluteemaisia koulutuksia.
Vähennämme metsätalouden vesistökuormitusta ja edistämme metsänomistajien edellytyksiä ottaa tehokkaimmat vesiensuojelukeinot käyttöön.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
