Itämeren avainlaji – meriajokas
Itämeren avainlaji meriajokas tarjoaa suojaa monille lajeille ja turvaa pinnanalaista monimuotoisuutta.
Meriajokkaat muodostavat Itämeren omia koralliriuttoja
Meriajokkasniityt kuhisevat elämää tarjoten ravintoa ja suojaa monille kaloille sekä muille lajeille. Niittyjen suojissa elävät esimerkiksi erilaiset kotilot ja äyriäiset.
Meriajokasniittyjen kasvustot levittäytyvät laajalle alueelle sitoen pohjan sedimenttiä. Meriajokkaat sitovat itseensä ravinteita vedestä ja vähentävät veden sameutta.
Meriajokkaalle kasvuolosuhteiltaan otollisella eteläisellä Itämerellä niityt toimivat myös hiilinieluna.
Rehevöityminen uhkaa meriajokasniittyjä
Itämeren meriajokaspohjat on luokiteltu vaarantuneeksi luontotyypiksi Suomen merialueilla, mikä on ennen kaikkea rehevöitymisen seurausta.
Meren liiaallisesta ravinnemäärästä johtuva rehevöityminen samentaa vettä niin, ettei meriajokkaille riitä tarpeeksi valoa kasvuun. Ravinteikkaista vesistä nauttivat rihmalevät tukahduttavat ja vievät kasvutilaa meriajokkailta.
Rehevöitymisen lisäksi muun muassa rantarakentaminen ja hiekkapohjien ruoppaus haittaavat meriajokasniittyjä rannikoilla.
Meriajokasniittyjen ennallistaminen tukee pinnanalaista monimuotoisuutta
Hyvä uutinen on, että Itämeren ravinnekuormaa on saatu vähennettyä: meriajokkaalla on taas paikoitellen mahdollisuus viihtyä meressä.
Meriajokasniittyjä voidaan ennallistaa siirtoistuttamalla ajokkaita alueille, joilla niitä on aiemmin kasvanut, mutta joilta ne ovat erityisesti rehevöitymisen seurauksena kadonneet. Tehtyjen istutusten seurannan tulokset ovat olleet rohkaisevia.
Palautamme Itämeren avainlajin meriajokkaan muodostamia vedenalaisia niittyjä alueille, joilta ne ovat kadonneet.
Säätiömme on ennallistanut meriniittyjä Suomen rannikoilla Helsingissä ja Hangossa. Vuosina 2025 ja 2026 laajennamme ennallistamistoimia Meren puolella -hankkeessamme Ruotsin etelärannikolle, jossa teemme yhteistyötä Kristianstadin kunnan ja Vattenriket-Biosfäärialueen kanssa.
Ennallistoimien lisäksi tavoitteenamme on vahvistaa ihmisen merisuhdetta: tarvitsemme muutosta ihmisen kestämättömään toimintaan, jotta luontokato voidaan pysäyttää.
Torjumme Itämeren luontokatoa ennallistamalla meriluontoa sekä vahvistamme tieteen ja taiteen keinoin ihmisen suhdetta mereen.
Meriluonnon ennallistamistoimet tukevat niin EU:n biodiversiteettistrategian, ennallistamisasetuksen kuin YK:n Luontokokouksen (COP 15) tavoitteita suojella ja ennallistaa 30 prosenttia meriluonnosta vuoteen 2030 mennessä.
Itämeri tarvitsee apuasi.
Vielä ei ole liian myöhäistä pelastaa Itämerta.
Meriajokas Helsinki Biennaalissa 2025
Helsinki Biennaali on kansainvälinen kuvataidetapahtuma, joka tuo korkeatasoisen nykytaiteen Helsingin saaristoluontoon. John Nurmisen Säätiö on tapahtuman teoskumppani ja tukee LOCUS-taiteilijoiden, Thale Blix Fastvoldin ja Tanja Thorjussenin teostuotantoa.
Biennaalin teoksessaan LOCUS on kuvitellut meriajokkaalle toivorikkaan ja utopistisen tulevaisuuden, jossa se kukkii ja kukoistaa Itämeressä.
LOCUS-taiteilijoiden teos on koettavissa Helsinki Biennaalissa Vallisaaressa ja HAM Helsingin taidemuseossa.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
