Itämeren suojelu vaatii kokonaisymmärrystä

Kirjoittaja:

Tommi Juusela
Hallituksen puheenjohtaja
John Nurmisen Säätiö
tommi.juusela@jnfoundation.fi

Itämeri on yksi maailman tutkituimmista merialueista. Tietoa merestä on paljon, mutta silti kokonaiskuva meren tilasta on pirstaleinen. Se hankaloittaa suojelutyötä, kirjoittaa John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Tommi Juusela blogissaan.

Historioitsija David Christian muistutti usein, että yksittäiset tapahtumat alkavat saada merkityksen vasta silloin, kun ne asetetaan osaksi suurempaa kokonaisuutta. Julkisessa keskustelussa aiheet usein sirpaloituvat ja tämä pätee myös Itämereen. Yhtenä päivänä puhumme Itämeren rehevöitymisestä, toisena merenkulusta, kolmantena turvallisuuspolitiikasta tai ilmastonmuutoksesta.

Vaikka tietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan, on se hajallaan eri tutkimuksissa. Tämä johtaa siihen, että eri ilmiöiden keskinäisten suhteiden arviointi vaikeutuu ja kokonaiskuvaa on mahdotonta hahmottaa. Itämeri, yksi maailman tutkituimmista meristä, voi juuri siksi tuntua kansalaiselle etäiseltä ja sen ongelmat vaikeasti ymmärrettäviltä. Tieteen pirstaloituminen ei vaikuta vain tutkimukseen, vaan se vaikuttaa myös siihen, miten me ymmärrämme Itämeren kokonaisuutena.

Itämeri on systeeminen kokonaisuus

YK:n määrittelemä kolmoiskriisi, ilmastonmuutos, luontokato ja saastuminen, uhkaa Itämeren hyvinvointia. John Nurmisen Säätiössä ja sen hallituksessa lähestymme Itämerta kokonaisuutena, emme ainoastaan vesiensuojelun näkökulmalta. Saaristoluonto sekä ihmisen ja meren välinen suhde eri muodoissaan ovat osa hankkeitamme.

Lisäksi otamme huomioon niin kutsutut ”mustat joutsenet”. ”Musta joutsen” on tulevaisuudentutkimuksessa käytettävä termi, jolla tarkoitetaan harvinaista, yllättävää ja ennakoimatonta tapahtumaa, jolla on merkittävät vaikutukset. Esimerkiksi iso öljyonnettomuus Itämerellä voisi olla tällainen ”musta joutsen”, joka tuhoaisi Itämeren herkän ekosysteemin vuosikymmeniksi eteenpäin. Tämän vuoksi säätiö käynnisti hankkeen, jossa pyritään minimoimaan mahdollisen öljyonnettomuuden tuhot saaristoluonnolle sekä kampanjan ”Vedetään pultit Itämeren puolesta”.

Kohti kokonaisymmärrystä Itämerestä

Valmistuin viime joulukuussa kaksivuotisesta Helsingin yliopiston ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutuksesta. Opintokokonaisuus antoi hyvän pohjan ymmärtää myös Itämerta systeeminä, sillä siinä käsittelimme ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista luonnontieteiden, talouden, lainsäädännön ja viestinnän näkökulmista.

Lopputyönä laadin selvityksen Itämeren tilasta ja tulevaisuudesta. Koen, että Itämerikeskustelussa niin julkisuudessa kuin somessa toistuvat tietyt kysymykset ja harhaluulot ja halusin tarkoituksella tarjota selvityksessä yksinkertaistetun kokonaiskuvan Itämeren tilanteesta. Vähentämällä mereen päätyviä ravinteita ja haitallisia aineita, hillitsemällä ilmastonmuutosta ja elvyttämällä merenpohjia Itämeri voi vielä kukoistaa. Ei ehkä samanlaisena kuin ennen, mutta elinvoimaisena ja ainutlaatuisena.

Sylvia Earle, yksi maailman tunnetuimmista meriensuojelun puolestapuhujista, on sanonut: “tieto on avain välittämiseen. Välittämisen myötä on toivoa, että ihmiset motivoituvat toimimaan”. Mitä paremmin me kansalaiset ymmärrämme Itämeren todelliset ongelmat, sitä nopeammin saamme tuloksia Itämeren tilanteen parantamiseksi. Ilmastonmuutos kiihtyy, eikä aikaa ole hukattavaksi.

---

Tommi Juusela on John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja. Juuselan ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutuksen lopputyöhön voi tutustua LinkedInissä .