Itämeri huutaa – kuuleeko kukaan?
Kirjoittaja
Itämeri on maailman tutkituin meri. Miksei tieto sen tilasta ja pelastuskeinoista mene perille, kysyy John Nurmisen Säätiön viestintäjohtaja Elina Lehtinen.
Itämeripäivää vietetään tänä vuonna kuudetta kertaa. Jos miettisi ainoastaan Itämeren kuntoa, ei olisi syytä juhlaan. Meren tila ei ole viime vuosina kohentunut ja sinilevä pilasi tänäkin vuonna monen uintireissut. Miksi asialle ei tehdä mitään, kysellään meiltä Itämeren parissa työskenteleviltä. Ja jos tehdään jotain, niin miksi se ei näy?
Saman asian voi kysyä myös näin: Miten voi parantaa potilaan, jonka diagnoosi vaihtelee lääkäristä toiseen, ja viesti on, ettei potilas kuole tässä ja nyt, vaan lähitulevaisuudessa?
Suomalaiset eivät tunne Itämeren ongelmia
Meiltä puuttuu jaettu ymmärrys Itämeren todellisesta tilasta ja poliittinen rohkeus myöntää, mitkä ovat sen juurisyyt. John Nurmisen Säätiön teettämässä ja Verianin (ent. Kantar Public) toteuttamassa valtakunnallisessa kyselytutkimuksessa selvisi, että me suomalaiset emme esimerkiksi yhdistä maa- ja metsätalouden ravinnevalumia Itämeren rehevöitymiseen, eikä suurin osa meistä näe yhteyttä ilmastonmuutoksen ja meren tilan heikkenemisen välillä.
Kyselyyn vastanneet nimesivät roskaamisen ja kemikaalit Itämeren pahimmiksi uhiksi. Vaikka jokainen muoviroska on Itämerelle liikaa, ovat maalta tulevat ravinnevalumat meremme saastuttajina ihan omaa luokkaansa.
Maatalous on Suomen rannikolla Itämeren suurin ravinnekuormittaja. Jotta Itämeri saataisiin pelastettua, maataloustuet tulisi suunnata nykyistä huomattavasti tarkemmin ympäristöperusteisesti. Näin ravinteita kierrätettäisiin tehokkaammin ja kestävämpiä menetelmiä saataisiin käyttöön laajemmin. On hyvä muistaa, että myös peltoviljely, eläintuotanto ja metsätalouden ojitus rehevöittävät merta siinä missä muukin ihmisen toiminta.
Tietoa ja tutkimusta kyllä on, mutta julkista rahaa on niukasti, eikä se ole siellä, mistä sillä saataisiin vaikuttavimmat tulokset. Rahasta suurin osa menee vanhojen tukijärjestelmien ylläpitämiseen, ei uusien, ympäristöarvot huomioivien rakentamiseen.
Itämeri antaa meille paljon, mutta ei loputtomasti
Itämeri ei ole vain ympäristö- tai maatalouspolitiikkaa, vaan se on osa meidän kaikkien hyvinvointia ja terveyttä. Suuri osa suomalaisista kertoi Verianin kyselyssä Itämeren vaikuttavan hyvinvointiin myönteisesti. Lähes puolet suomalaisista kokee meren tuovan heille henkilökohtaista hyvinvointia, kuten mielenrauhaa ja yhteyttä luontoon.
Tämä on muistutus siitä, että Itämeri on kiinteä osa arkeamme, identiteettiämme -itämeriläisyyttä. Meri tarjoaa meille virkistystä, ruokaa ja paikan rauhoittumiselle. Ja hektisessä arjessa rauhoittumisen merkitys korostuu. Siksi meidän tulisi kuunnella Itämerta herkällä korvalla. Meremme pelastaminen on siis paitsi ympäristöteko, myös investointi omaan itseemme. Ja kun Itämeri voi hyvin, meidän suomalaisten onnellisuus lisääntyy – entisestään.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
