Hyppää sisältöön
Etusivu
Mitä teemme
Itämeri-media
Itämeri – maailman merien koelaboratorio

Itämeri – maailman merien koelaboratorio

Koralleja meressä.
Koralleja kutsutaan meren sademetsiksi, sillä ne ylläpitävät pinnanalaista monimuotoisuutta. Kuva: Pekka Tuuri

Kirjoittaja

Itämerellä ilmastonmuutoksen ja toisaalta merensuojelun vaikutukset näkyvät nopeammin kuin valtamerissä. Meillä on annettavaa maailman merien hyvinvoinnille, kirjoittaa John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Itämeri on yksi maailman tutkituimmista meristä. Sen tilaa on seurattu jo yli 100 vuotta, ja merialueella on tehty vuosikymmeniä monikansallista yhteistyötä eri valtioiden ja tutkimuslaitosten välillä.

Itämeren suurin ongelma on liiallisesta ravinnekuormituksesta aiheutuva rehevöityminen, joka lisää luontokatoa. Ilmastonmuutos kiihdyttää molempia. Itämeri ei ole ongelmiensa kanssa yksin: muissakin merissä ja rannikkovesissä on samoja ongelmia.

Meret turvaavat elämämme

Maailman meret ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Meret peittävät yli 70 prosenttia maapallon pinta-alasta ja imevät yli 90 prosenttia ihmisen toiminnasta aiheutuvasta lämmöstä. Meret tuottavat noin puolet hengittämästämme hapesta ja tarjoavat tärkeän elinympäristön pinnanalaiselle eliöstölle. 

Käytöksemme kuitenkin kertoo, että joko emme ymmärrä merien ja ilmastonmuutoksen yhteyttä tai sitten emme välitä. Välinpitämättömyys ei ole perusteltua, sillä kaikki elämä maapallolla riippuu meristä. Sama kuin sanoisi, ettei halua hengittää. 

Ilmastonmuutos lämmittää ja happamoittaa meriä. Lämpeneminen lisää merenpohjien happikatoa, jonka seurauksena muun muassa kaupallisesti pyydettyjen kalalajien elinympäristöt katoavat. Vaikutukset ovat merkittäviä meren tarjoaman ruokaturvan ja elinkeinojen kannalta: kalaa ja muita kalataloustuotteita tuotetaan maailmassa noin 150 miljoonaa tonnia vuodessa.

On olemassa paljon tutkittua tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista meriin. Ristiriita on siinä, että vaikka tiedämme, mitä merten pelastamiseksi tulisi tehdä, me edelleen rahoitamme merien ekosysteemille haitallisia toimia. Taloudelliset ja sosiaaliset paineet estävät päättäjiä toteuttamasta kestävää meripolitiikkaa.

Sunnuntaina jokainen meistä voi vaikuttaa Itämeren ja maailman merien tulevaisuuteen äänestämällä EU-vaaleissa ehdokasta, joka priorisoi ympäristön ja merien hyvinvointia, sekä ymmärtää hyvinvoivan meren hyödyt myös taloudellisesti.

Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?

Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.

Lue seuraavaksi

Ylhäältä kuvattua kaupungin rantaa ja merta.
Uutinen
EU-vaalit 2024: Toimenpiteillä meriluonnon hyväksi on kiire
Sinilevää Itämeressä ylhäältä kuvattuna
Uutinen
Itämeri tarvitsee puolustajia EU:ssa – näin ehdokkaat vastasivat vaalikoneiden ympäristökysymyksiin
Rakkohaurua Itämeren pohjassa. Kuva: Pekka Tuuri.
Uutinen
Luontokadon pysäyttäminen vaatii sitoutumista – Suomi ei saa kaataa EU:n ennallistamisasetusta 

Haku