Meriniityt ansaitsevat oman teemakuukauden
Kirjoittaja
Miina Mäki
Erityisasiantuntija, meriympäristö. Uudet hankkeet miina.maki@jnfoundation.fi +358 50 576 3298Maaliskuun ensimmäinen päivä on virallinen YK:n maailman meriniittyjen päivä (UN World Seagrass Day). Jotkut juhlivat meriniittyjä jopa koko kuukauden. Juhlaan on aihetta, sillä meriniityt ovat koti sadoille kaloille ja muille merten eliöille, ja lisäksi tärkeitä myös meille ihmisille.
Maaliskuussa meriniityt odottavat jo kevään koittoa. Jääkannen väistyessä auringonvalo tavoittaa jälleen merenpohjassa talvehtineet kasvit, ja pitenevien päivien myötä lisääntyvä valo saa ne virittäytymään uuteen kasvukauteen. Kun vesi vähitellen lämpenee, heräilevät myös monet selkärangattomat pikkuotukset talvikauden hiljaiselostaan. Kotilot ja äyriäiset raastavat ruuakseen meriruohojen pinnalla kasvavaa piilevää, ja pikkuotusten perässä ruoka-apajille saapuvat myös monenlaiset kalat. Kevään tullen meriniitty vilisee elämää!
Vedenalaisia niittyjä muodostava meriajokas on yksi Itämeren tärkeistä avainlajeista, sillä meriajokasniityt tarjoavat elinympäristön kokonaiselle monilajiselle eliöyhteisölle. Meriruohot ovat ainoita merissä eläviä kukkakasveja, ja meriajokas on Itämeren ainoa meriruoho, mutta valtamerissä erilaisia lajeja on yli 60. Hyvinvoivat meriniityt sitovat kasvaessaan vedestä ravinteita ja hiiltä, ja ylläpitävät vedenalaisen elämän kirjoa. Meriajokkaan lehteä muistuttaville siloneuloille niitty on mitä parhain suojapaikka – merihevosten hengenheimolaista, pitkulaista kalaa, ei hevin erota aallokossa keinuvien ruohojen seasta.
Maailman merissä kukoistavat meriruohoniityt ovat niin tärkeitä, että niille on jopa oma teemapäivä ja -kuukausi! Siksi juhlimmekin maaliskuussa Seagrass Awareness Monthia eli meriniittykuuta! Meriniityt ovat juhlan arvoisia, sillä ne ovat koti sadoille kaloille ja muille merten eliöille, ja lisäksi tärkeitä myös meille ihmisille. Merkittävinä kutualueina meriniityt ylläpitävät viidennestä maailma kaupallisesti merkittävistä kalakannoista ja tarjoavat siten ruokaa sadoille miljoonille ihmisille. Vaikka niityt peittävät valtamerten pohjista vain noin tuhannesosan, varastoivat ne yli 10% kaikesta mereen sitoutuvasta orgaanisesta hiilestä. Meriruohoniityt ovatkin hiilensitojina jopa tehokkaampia kuin trooppiset sademetsät!
Viimeisten neljän vuosikymmenen aikana maailman meriniityistä jopa kolmannes on kuitenkin kadonnut. Itämeressä meriniityt kärsivät erityisesti meren rehevöitymisestä, mutta myös ruoppaukset ja rantarakentaminen on aiheuttanut niille haittaa. Kun merta rehevöittävää ravinnekuormitusta on saatu vähennettyä, meriniityillä on mahdollisuus toipua. Meriniittyhankkeessa torjumme luontokatoa ennallistamalla merkityksellisiä meriajokasniittyjä, ja edistämme meriluonnonsuojelua myös kansainvälisesti, yhteistyössä keskieurooppalaisten mertensuojelusäätiöiden kanssa.
Lue lisää Meriniittyhankkeestamme:
Palautamme Itämeren avainlajin meriajokkaan muodostamia vedenalaisia niittyjä alueille, joilta ne ovat kadonneet.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
