Kysely: lähes puolet metsänomistajista kiinnostunut kokeilemaan vesienpalautusta maillaan
Lisätietoja
Metsätalouden vesistövaikutukset:
Erityisasiantuntija Anna Saarentaus
John Nurmisen Säätiö
anna.saarentaus@jnfoundation.fi
+358 40 719 0208
Vesienpalautuksen suunnittelu ja toteutus:
Ennallistamisen projektipäällikkö Mari Pänkäläinen
Tapio Oy
mari.pankalainen@tapio.fi
+358 294326011
Metsänomistajakyselyn toteutus:
Projektipäällikkö Jouni Tanskanen
Micropolis Oy
jouni.tanskanen@micropolis.fi
+ 358 40 554 9273
Metsäojien vesien palauttaminen luonnontilaiselle tai ennallistettavalle suolle on ylivoimaisesti tehokkain tapa vähentää metsätalouden vesistökuormitusta. Kyselyyn vastanneista metsänomistajista yli puolet piti menetelmää tarpeellisena ja 40 prosenttia oli kiinnostunut kokeilemaan sitä omilla maillaan.
Vesienpalautus eli metsätalousmaiden ojavesien ohjaaminen kitu- tai joutomaiden soille pintavalutukseen on tehokkain keino vähentää metsätaloudesta syntyvää vesistökuormitusta. Suon kasvillisuus ja pintaturve pidättävät ojavesien sisältämiä ravinteita ja kiintoainetta, jolloin ravinteet eivät pääse samoissa määrin rehevöittämään vesistöjä. Vesienpalautuksen avulla voidaan myös parantaa kuivuneiden soiden luonnontilaa ja hillitä ilmastonmuutosta estämällä turpeen hajoamista. Vesienpalautus onkin lisätty vuonna 2022 valtakunnallisiin metsänhoidon suosituksiin vesiensuojelutoimenpiteenä.
”Vesienpalautus on uusi toimintamalli metsätalouden vesiensuojeluun. Sen laajaa käyttöönottoa on tärkeää edistää, sillä ojitusalueet aiheuttavat peräti 80 prosenttia metsätalouden vesistökuormituksesta”, sanoo John Nurmisen Säätiön erityisasiantuntija Anna Saarentaus.
Vesienpalautus herättää kiinnostusta
Tapio Oy:n, Iin Micropoliksen sekä John Nurmisen Säätiön yhteisessä Yksityis-VESPA-hankkeessa selvitettiin metsänomistajien tietoisuutta menetelmästä ja kiinnostusta sen käyttöön. Kyselyyn vastasi 481 maanomistajaa, joilla on vesienpalautukseen mahdollisesti soveltuvia kohteita maillaan.
Kaksi kolmasosaa (68 %) metsänomistajista oli kuullut ojitusvesien palautuksesta vesistöjen ja soiden tilaa parantavana menetelmänä. Tarpeellisena menetelmää piti yli puolet (56 %) metsänomistajista, ja vajaa puolet (40 %) oli valmis harkitsemaan sen käyttöä omilla maillaan.
Vesienpalautuksen tärkeimmäksi hyödyksi vastaajat kokivat vesiensuojelun ja kalojen elinympäristöjen parantamisen. Myös suoelinympäristöjen palautuminen kohti luonnontilaa koettiin tärkeäksi.
Menetelmän käyttöönottoa vauhdittaisivat tiedonsaanti ja tuet kustannuksiin
Ne vastaajat, jotka eivät olleet valmiita kokeilemaan menetelmää, nimesivät esteiksi epävarmuuden vettymishaitoista talousmetsässä, tiedon puutteen ja menetelmästä syntyvät kustannukset.
”Vesienpalautustoimet tulee suunnitella huolella. Näin varmistetaan viereisen talousmetsän suotuisan kuivatustason säilyminen”, sanoo Tapion ennallistamisen projektipäällikkö Mari Pänkäläinen.
Vajaa puolet kyselyyn vastanneista koki tarvitsevansa lisätietoja vesienpalautuksesta, etenkin sen soveltuvuudesta omille maille sekä menetelmän kustannuksista.
Vastaajien mielestä menetelmän käyttöönottoa vauhdittaisi eniten kustannusten ja taloudellisten menetysten täysimääräinen korvaus. Myös naapurien mukaan lähteminen ja valtion sekä yksityisten maanomistajien välisen yhteistyön nähtiin vauhdittavan vesienpalautusta.
”Vesienpalautus voisi olla keskeinen osa kestävää metsätaloutta ja vesiensuojelua, mutta sen laajaa käyttöönottoa tulee tukea metsäalan toimijoiden riittävällä koulutuksella ja resursseilla sekä toimivilla rahoituskeinoilla”, kertoo Pänkäläinen.
Ojitusalueiden ennallistumaan jättäminen ei tuota samoja hyötyjä kuin vesienpalautus
Vesienpalauksessa ohjataan johdeojan avulla valuma-alueen vesiä puhdistumaan suolle. Näin suon ”käsittelemä” vesimäärä on suurempi kuin jos valumavedet kiertäisivät suon ojaverkostoa pitkin.
Ojitetulla suolla vesien pidättämiseen tarvitaan myös suon ennallistamista eli ojien tukkimista.
Kyselyyn vastanneista metsänomistajista neljännes pitää vesienpalautusta turhana, koska he mielsivät ojien sammaloitumisen ja perkaamatta jättämisen riittäviksi vesiensuojelutoimiksi.
Havaintojen perusteella näin ei kuitenkaan ole, kertoo Itä-Suomen yliopiston professori Eeva-Stiina Tuittila. Hän on tutkinut metsätalouden ja ennallistamisen vaikutusta suoekosysteemeihin, hiilivarastoon ja kasvihuonekaasuvirtoihin.
”Ojien umpeenkasvu ja perkaamatta jättäminen eivät valitettavasti ole riittävän tehokkaita keinoja. Ojitetuilla soilla vasta ojien tukkiminen vähentää kuivatusvaikutusta saroilla eli lopettaa veden virtauksen turpeessa kohti ojaa”, Tuittila toteaa.
Näin kysely toteutettiin
- Vesienpalautusaiheinen kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2024
- Kysely lähetettiin sähköpostitse yli 3300 metsänomistajalle, joilla on vesienpalautukseen soveltuvia kohteita maillaan.
- Vastauksia saatiin 481 kpl (vastausprosentti 14). Vastaajamäärä on tilastollisesti riittävä antamaan yleiskuvan kohderyhmän näkemyksistä.
- Kysely toteutettiin Tapio Oy:n, Iin Micropoliksen ja John Nurmisen Säätiön Yksityis-VESPA-hankkeessa, joka saa rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Vähennämme metsätalouden päästöjä vesistöihin puhdistamalla metsäojitusalueiden vesiä yhteistyössä Tapion ja Iin Micropoliksen kanssa.
Lue seuraavaksi
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.