Tammelan vesistöt uhkaavat rehevöityä ja ruskettua – mitä metsänomistaja voi tehdä?
Lisätietoja
Tarja Anttila
Asiantuntija
Tapio
tarja.anttila@tapio.fi
+358 29 432 6014
Mira Aalto
Ympäristötarkastaja
Tammelan kunta
mira.aalto@tammela.fi
+358 40 187 2716
Ravinteita ja kiintoainetta huuhtoutuu metsäojitetuilta turvemailta rehevöittämään ja samentamaan järviä, jokia ja rannikkovesiä. Samalla syvät ojitukset ja kuivuutta aiheuttavat pitkät hellekaudet altistavat etenkin kuusikkoja hyönteistuhoille. Valtavirta-hankkeessa etsitään ja toteutetaan toimia, jotka hyödyttävät sekä metsänomistajia että vesistöjä. Tammelan seudun metsänomistajilla on nyt mahdollisuus saada neuvontaa ja parantaa hankkeen rahoituksella lähivesistöjensä tilaa.
Metsiä ojitettiin Suomessa etenkin 1950–70-luvuilla valtavasti puuntuotannon lisäämiseksi. Yli puolet Suomen soista on ojitettu, ja ojat johtavat vedet vesistöihin ja lopulta Itämereen. Ojitetut suot aiheuttavat pysyvästi suurempaa vesistökuormitusta kuin luonnontilaiset suot, ja kuivatus muuttaa myös suoluontoa: kostean ympäristön lajit, kuten rahkasammalet ja sarat, väistyvät kuivuutta sietävien lajien tieltä.
Ilmaston muuttuessa ja hellekausien pidentyessä erityisesti ojitetut kuusikot voivat kärsiä kuivuudesta ja altistua hyönteistuhoille. Kuivuus saa aikaan kasvutappiota ja heikentää puiden kykyä suojautua tuhonaiheuttajilta. Vesien viivyttämisellä voidaan välttää puustotuhoja ja ehkäistä liiallista kuivatusta. Näin turvataan talousmetsien elinvoimaisuutta ja suojellaan lähivesistöjä. Toimista hyötyvät siis sekä metsänomistajat että vesistöt.
Metsätalouden piirissä tehokkaimpia vesiensuojelutoimia ovat esimerkiksi puuntuotannollisesti kannattamattomien ojitusalueiden ennallistaminen ojia tukkimalla tai patoamalla ja metsäojaverkoston vesien ohjaaminen luonnontilaisille tai ennallistettaville soille puhdistumaan. Lisäksi suometsien jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan vähentää hakkuiden aiheuttamaa turvemaiden pohjaveden pinnan nousua sekä kunnostusojitus- ja maanmuokkaustarvetta. Näitä toimia kannattaa lisätä vesistöjen tilan parantamiseksi.
Tammelan seudusta vesistöystävällisen metsätalouden edelläkävijä
Valtavirta – vesiensuojelu helpoksi metsänomistajalle -hankkeessa kartoitetaan Tammelan Kuivajärven ja Hattulan Renkajärven alueilla kuormituslähteitä ja etsitään kohteita, joiden maanomistajat ovat kiinnostuneita toteuttamaan toimia vesien tilan parantamiseksi. Tavoitteena on löytää vesistökuormitusta vähentäviä ja vesienhallintaa parantavia ratkaisuja ja käytäntöjä turvemaiden ravinne-, kiintoaine- ja humuspäästöjen vähentämiseksi ja tarjota maanomistajille ilmaiseksi toimien toteutusta heidän omistamillaan mailla.
Hankkeen alullepanijat ovat John Nurmisen Säätiö ja Tapio. Hankkeessa ovat mukana muun muassa Tammelan kunta, UPM Metsä, Finsilva, Suomen Metsäsäätiö, Hämeen ELY-keskus, paikalliset vesiensuojeluyhdistykset ja Hämeen ammattikorkeakoulu. UPM:n ja Finsilvan mailla myös toteutetaan konkreettisia ennallistamis- ja vesienpalautustoimia.
”Tammelan seudulla kokeillaan rohkeasti uutta tapaa parantaa metsävaltaisen alueen vesistöjen tilaa. Hankkeessa saatujen kokemusten avulla pyritään myös laajemmin edistämään metsätalouden vesienhallintaan liittyvää neuvontaa ja kehittämään tuki- ja rahoitusinstrumentteja antamalla palautetta niiden toimivuudesta”, kertoo ohjelmapäällikkö Anna Saarentaus John Nurmisen Säätiöstä.
Tammelan alueella vesistöjen ekologinen tila vaihtelee erinomaisesta tyydyttävään. Erinomaisessa tilassa ovat esimerkiksi Salkojärvi ja Renkajärvi, hyvässä esimerkiksi Liesjärvi ja tyydyttävässä esimerkiksi Pyhäjärvi ja Kuivajärvi.
”Tammelassa vesien tummuminen vaikuttaa moneen asiaan, esimerkiksi vedenalaiseen eliöstöön, virkistyskäyttöön ja raakaveden ottoonkin. Valuma-aluelähtöisellä tarkastelulla saadaan kokonaiskuva alueen tilanteesta ja pystytään valitsemaan parhaiten vaikuttavat kunnostustoimet. Myös hankkeen tavoite vesien hallinnasta on tärkeä niin metsänomistajien kuin vesien tilankin kannalta, kun sään ääri-ilmiöt lisääntyvät”, sanoo ympäristötarkastaja Mira Aalto Tammelan kunnan teknisistä palveluista.
Paikallisia metsänomistajia haetaan mukaan parantamaan vesistöjen tilaa
Tapio on käynnistänyt valuma-aluekartoituksen, jonka tekemisessä yhdistetään paikkatietoaineistoja hyödyntävää mallinnusta, paikallisia havaintoja ja maastomittauksia.
Lähivesistä kiinnostuneille metsänomistajille ja paikallisille asukkaille on laadittu kysely, jossa pyydetään havaintoja metsätalouden kuormituksesta ja vesien tilasta, sekä pyydetään ehdotuksia ratkaisuja kaipaavista kohteista. Kysely on avoinna 30. elokuuta saakka.
Kartoituksen valmistuttua kiinnostuneiden metsänomistajien on mahdollista saada vesienhallintatoimia toteutettua Valtavirta-hankkeen kustannuksella.
”Metsissä tehtävillä pienilläkin toimilla saadaan paljon vaikuttavuutta, kun mukaan lähtee useampi maanomistaja. Alueen asukkaiden ja maanomistajien paikallistuntemus on hyvin arvokasta, jotta päästään kiinni vesienhallinnan kannalta keskeisiin kohteisiin. Pyydämmekin paikallisilta ehdotuksia ratkaisuja kaipaavista kohteista. Mukaan lähteminen ei estä metsätalouden harjoittamista, eikä yhteydenotto vielä sido toimenpiteisiin”, kertoo asiantuntija Tarja Anttila Tapiosta.
Valtavirta-hanke järjestää 21.10. yleisötilaisuuden, jossa Tammelan seudun valuma-aluekartoitukseen voi osallistua ja vaikuttaa. Lisäksi hanke järjestää ensi vuonna tilaisuuksia ja työnäytöksiä, joissa saa lisätietoa vesistöystävällisestä metsänhoidosta.
Vähennämme metsätalouden vesistökuormitusta ja edistämme metsänomistajien edellytyksiä ottaa tehokkaimmat vesiensuojelukeinot käyttöön.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
