EU-vaalit 2024: Toimenpiteillä meriluonnon hyväksi on kiire
Lisätietoja
EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanoa on vauhditettava, mikäli tavoitteisiin aiotaan päästä. Uudella vaaleilla valittavalla parlamentilla on avaimet käsissään.
Euroopan unioni on laatinut biodiversiteettistrategian, johon liittyvien toimenpiteiden määräaika on vuosi 2030. Strategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja elvyttää heikentyneitä luonnonympäristöjä maalla ja merellä.
“Aikataulu on todella tiukka. Vuosi 2030 voi tuntua kaukaiselta, mutta siihen on lopulta aikaa vain 5,5 vuotta. Tässä ajassa jäsenmaiden tulee saada valmiiksi konkreettiset strategian toteuttamissuunnitelmat ja toteuttaa ne myös käytännössä”, sanoo John Nurmisen Säätiön meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström.
Toteutuessaan strategia vahvistaa Itämeren suojeluverkostoa ja tehostaa meriluonnon ennallistamista. Itämeren osalta se tarkoittaa, että vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia merialueista on suojeltu ja 10 prosenttia tulisi tiukan suojelun piiriin.
“On tärkeää ymmärtää, että pelkällä suojelulla ei Itämeren tilaa vielä kohenneta, vaan luontokadon ehkäisemiseksi tarvitaan toimenpiteitä suojelualueverkoston ulkopuolella. Ennen kaikkea meidän on vähennettävä ravinnekuormitusta ja torjuttava haitallisten aineiden laskemista mereen”, Rosenström sanoo.
Parlamentilla on merkitystä
EU-politiikka vaikuttaa Itämereen myös laajemmin kuin vain biodiversiteettistrategian kautta. Unionin päätökset kytkeytyvät Itämereen monella eri sektorilla. Ulla Rosenström antaa esimerkkejä:
- Maatalouspolitiikka: ”Tällä hetkellä ympäristöarvoja ei oteta riittävän laajasti huomioon. Rehevöityminen on Itämeren suurin haaste ja maataloudella on siihen suurin vaikutus. Maatalouden tukipolitiikkaa on uudistettava vesiensuojelun paremmin huomioivaksi.”
- Ilmastopolitiikka: “Ilmastonmuutos vaikuttaa matalaan Itämereen nopeammin kuin valtameriin.”
- Kalastuspolitiikka: “Tähän liittyvät kalakannat ja kalastustavat, kuten pohjatroolaus.”
- Meriliikenne: ”Haitallisten aineiden päästäminen mereen mm. rikkipesureista tulisi kieltää.”
- Tutkimus ja rahoitus: “EU rahoittaa merkittäviä tutkimushankkeita. On pidettävä huoli, että myös ympäristönsuojeluun liittyvää tutkimusta tuetaan jatkossakin.”
”Luontokatoa Itämeressä voidaan vielä hidastaa ja estää, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. Nyt on pidettävä huolta siitä, että EU:n asettamista tavoitteista pidetään kiinni ja otetaan käyttöön kaikki työkalut Itämeremme tilan kohentamiseksi. Siitä hyötyvät niin luonto kuin talouskin” Rosenström summaa.
Hyvinvoivasta Itämerestä hyötyvät kaikki
Hyvinvoiva luonto on itseisarvo, mutta Itämerellä on merkitystä myös taloudellisesti. Itämeren huono tila vaikuttaa suoraan kalastuselinkeinoon, joka kärsii, jos kalakannat harventuvat, yksipuolistuvat tai katoavat jopa kokonaan.
Itämeren virkistysarvo on merkittävä: Itämeren suojelukomissio HELCOMin mukaan jo nyt Itämeren heikon tilan myötä menetetään vuosittain miljardien turismi- ja virkistystulot. Taloudellisia vaikutuksia voi tulla myös meren tilan heijastumisesta ihmisten hyvinvointiin.
Itämerta kutsutaan maailman tutkituimmaksi mereksi, ja tutkijoilla on hyvä käsitys siitä, mitä Itämeren tilanteen kohentamiseksi tulisi tehdä:
- Ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä. Lämpenevä vesi ruokkii rehevöitymistä ja kiihdyttää luontokatoa.
- Ravinteiden pääsyä Itämereen on hillittävä, keinoina esimerkiksi kipsin levitys pelloille ja lannan kierrätys.
“Jos emme nyt toimi, emmekä pysty vähentämään ravinnekuormitusta Itämeressä, ilmastonmuutoksen vaikutukset vain voimistuvat. Tulevat sukupolvet ansaitsevat hyvinvoivan Itämeren. On meidän vastuullamme toimia ajoissa”, Rosenström summaa.
Artikkeli on alun perin julkaistu MustRead-verkkomediassa.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
