Itämeri koskettaa linssin läpi
Teksti
Itämeren pinnan alla avautuu ainutlaatuinen maailma, jossa riittää ihmeteltävää. Meribiologi Mats Westerbom Luonnonvarakeskuksesta on sukeltanut Itämeren vesissä 1990-luvulta saakka. Kamerallaan hän on päässyt tallentamaan sekä pinnanalaisen luonnon kauneutta että sen muutoksia.
Sukelluskurssi puraisi niin lujaa, että Westerbomista tuli lopulta meribiologi. Westerbom on tutkinut muun muassa sinisimpukoita ja rannikkoympäristöjen muutosta.
Kameran Westerbom otti mukaan sukelluksille osana tutkimustyötä. Ensimmäiset kuvat olivat hänen mukaansa kauheita, mutta tekemällä oppi paremmaksi.
”2000-luvun taitteessa Itämeren pinnan alta oli nykyistä paljon vähemmän kuvamateriaalia tarjolla. Tarvitsin kuvia esimerkiksi esitelmiin. Ensimmäisen sukelluskurssin kävin jo 1990-luvun alussa. Jossain vaiheessa kamera tarttui mukaan uutena ulottuvuutena”, Westerbom selittää.
Kuvien muutosvoima
Westerbom on pyrkinyt tuomaan työssään merta ja sen kauneutta näkyville, erityisesti työskennellessään Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Saavutettavalla luontotiedolla voidaan hänen mukaansa lisätä ymmärrystä myös suojelun tärkeydestä. Westerbom ei oikeastaan edes kuvaisi pelkästä kuvaamisen ilosta, vaan taustalla on ollut pyrkimys vaikuttaa.
”Olen tajunnut, ettei muutos tapahdu ainoastaan tekemällä lukuisia tutkimuksia ja tieteellisiä julkaisuja. Tietoa ja luontoa pitää tuoda lähemmäs ihmisiä, ja valokuvat ovat tähän yksi keino”, Westerbom kuvailee.
Kuvia Westerbom on kuitenkin hyödyntänyt myös tieteellisissä artikkeleissa: esimerkiksi näyttänyt, kuinka lämpöaalto on vaikuttanut sinisimpukoihin pyyhkäistessään yli.
Ulkosaaristo kutsuu
Westerbom on sukeltanut Hangon vesissä lähes kaikki sukelluksensa. Tutkimuskohteena ovat olleet erityisesti kovien pohjien riutat, jotka ovat olleet kiehtovia elinympäristöjä.
Aikaikkuna kuvaamiselle ei Suomen vesissä ole järin pitkä – parhaat ajat ovat marraskuussa ja kevättalvella jäiden lähdettyä ennen levien kukinnan alkua. Tällöin väriloisto on parhaimmillaan eivätkä levät sumenna vettä.
Haastetta marraskuussa tuovat tosin valon vähyys ja tuulet. Westerbomin mukaan nykyään pitää odottaa syksyllä aiempaa pidempään ennen kuin kirkkaisiin vesiin pääsee kuvaamaan.
”Se liittyy vesien korkeampaan lämpötilaan. Vesimassassa on enemmän partikkelia, kasviplanktonia ja levää”, Westerbom toteaa.
Ilmastonmuutos ja mereen päätyvät liialliset ravinteet aiheuttavat vakavia ympäristöongelmia Itämeressä. Meren rehevöityminen lisääntyy, happi vähenee, ja lajien elinmahdollisuudet heikkenevät.
Westerbom toteaa, että tilanne on kuitenkin parantunut 1990–2000-lukujen vaihteesta, jolloin levämössöä oli sukeltaessa nykyistä enemmän. Vaikka Itämeren ravinnekuormaa on saatu leikattua vuosikymmenten kuluessa, ravinteita on ehtinyt kertyä mereen paljon, ja ne myös poistuvat sieltä hitaasti. Ilmastonmuutos puolestaan lisää ravinteiden huuhtoumaa vesiin ja kiihdyttää rehevöitymisen ongelmallisia vaikutuksia vesien lämmetessä.
Pinnan alta metsiin
Sukeltaminen pimeissä ja kylmissä vesissä ei Westerbomia jännitä.
”Joillekin se on ahdistavaa, minulle ei ole koskaan ollut. En pidä korkeista paikoista, mutta pinnan alla on hieno tunne kellua, ikään kuin lentää ja antaa virran viedä. Kokemuksen kautta on tullut varmuutta”, Westerbom kertoo.
Seikkailuihin pinnan alla on mahtunut ikimuistoisia kohtaamisia. Kerran avomerellä tuli vastaan ilves, jonka reissua sukellusretkeläiset pääsivät seuraamaan. Harmittavaa oli, että kamera oli silloin jäänyt maihin.
”Kerran olin sukeltamalla näytteenotossa, en kovin syvällä, mutta alapuolella oli tosi pimeää. Tein siinä töitä, kun tuli tunne, että joku on takanani. Sitten se joku otti kiinni räpylästä ja alkoi vetää. No hyljehän se siinä oli ja jäi pyörimään useiksi minuuteiksi ympärilleni. Eihän se kamera ollut silloinkaan mukana”, Westerbom muistelee.
Tutkimusuran jälkeen sukeltaminen ja pinnanalainen kuvaaminen ovat jääneet. Westerbom suuntaa sen sijaan metsien syvyyksiin ja kuvaa usein suurpetoja. Myös maalla kuvaamaan on ajanut pyrkimys lisätä ymmärrystä luonnosta.
Sukeltamaan Westerbom ei ole näillä näkymin enää lähdössä. Kuvankäsittelyä odottavat kuitenkin vielä monet kansiolliset kuvia vuosien sukellusmatkoilta.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
