Kirjauutuus: Kansakuntamme laivasto
Lisätietoja
Säätiön uunituore julkaisu Kansakuntamme laivasto on insinöörikommodori Alpo Tuurnalan sanallinen ja kuvallinen historiateos kansallisen laivastomme synnystä. Samalla se on rinnakkaistarina laajemmalle tapahtumien ketjulle, joka johti maamme vieraan vallan alaisen rajamaan asemasta itsenäiseksi valtioksi.
Kun insinöörikommodori Alpo Tuurnala ilmaantui eräänä viime syksyn iltapäivänä säätiöön paksu kansio mukanaan, tiedettiin odottaa uutta ja mielenkiintoista sukellusta suomalaisen merihistorian vaiheisiin. Kansioon hän oli omien sanojensa mukaan koonnut ”pakomatkansa korona-ajan erakkovankilasta”. Lopputuloksena oli syntynyt yli satavuotiaan laivastomme synty- ja murrosvaiheista kertova kuvasarja teksteineen, höystettynä hänen omilla muistoillaan urasta sotalaivojen parissa.
Säätiön perustajalle Juha Nurmiselle Alpo on ollut tuttu jo nuoruusvuosilta, mutta ystävän erikoistaidot olivat aikanaan Juhallekin yllätys: ”Tiemme kohtasivat varusmiespalvelun jälkeen monasti, kun reserviläisenä osallistuin maanpuolustustyöhön merivoimien eri tehtävissä. Näissä kohtaamisissa tuli ilmi ”karun merisotilaan” erikoispiirre: Alpo osoittautui taidokkaaksi itseoppineeksi akvarellistiksi ja merihistorian tutkijaksi sekä erinomaiseksi tarinankertojaksi, jopa herkäksi lyyrikoksi. Näillä eväillä Alpo on tehnyt kaikki upeat teoksensa yhdessä John Nurmisen Säätiön kanssa.”
Sotalaivoja, kauppareittien turvaajia
Alpon ja säätiön yhteinen julkaisutaival lähti liikkeelle jo vuonna 2004 teoksella Harmaat laivat. ”Alpo Tuurnalan poikkeuksellinen merellinen sana- ja kuvataidetuotanto on avartanut ymmärrystämme Suomen laivaston ja merenkulun historiasta lukuisten teosten kautta. Huolellinen tutkimus, kokemus ja eletty elämä merellä ovat jalostuneet upeaksi kirjalliseksi tuotannoksi, josta John Nurmisen Säätiöllä on ilo ja kunnia julkaista jo tämä kuudes Tuurnalan teos: Kansakuntamme laivasto”, Juha Nurminen täydentää.
Kansakuntamme laivasto vie lukijansa ja katsojansa seuraamaan Suomen kohtalontäyteisiä vuosia, laivaston varhaisvaiheista 1700-luvulta aina sotien jälkeisiin vaikeisiin miinanraivausvuosiin asti. Kirja kertoo merivoimien ponnisteluista ja saavutuksista, siitä mitä on ollut laivaston jokapäiväinen työ. Vaikka sotalaivoja rakennettiin vallan ja sotavoiman käyttämiseksi ja näyttämiseksi, on erityisesti Suomessa laivastolla ollut myös tärkeä osa kauppareittien turvaajana ja kansallistunteen voimistajana. Kuten Alpo kirjoittaa: ”Sota-aluksen mastossa liehuvan lipun koettiin kertovan, että juuri syntyneen valtion suvereniteetti kattoi myös merialueet. Laivaston kehitystarina kertoo siis Suomesta myös yleisemmin.”
Kirja esittelee joukon niin soutaen, purjeilla, kivihiilen tai dieselöljyn voimin liikkuvia laivaston aluksia ja niiden tarinoita. Mukana on myös ”leipäsäkkinä” kutsuttu purjealus, työn sankareita jäänmurtajia, vikkeliä vartiomoottoriveneitä ”vemmoja” ja miinasodankäynnin vaiheita.
Nähty ja koettu piirtyy sivulle
Asian lisäksi Tuurnalan tekstiä maustavat omakohtaiset kokemukset ja tarinat laivoista ja elämästä. Kirjan mukana eletään kirjoittajan lapsuusvuosia ”kun messin avonaisesta ikkunasta leijuva paistuvien lättyjen tuoksu lumoaa miehenalun ja lujittaa päätöstä elämänmittaiselle meriupseerin uralle”.
Tuurnalan huikea ura kokeneena laivanrakentajana, merisotilaana ja taitavana kuvataitelijana kiteytyy menneiden aikojen alusten kuvauksissa. Sivellin on herättänyt henkiin laivastomme jo kadonneet alukset ja toisaalta myös merisodan julmat ja kohtalokkaat tarinat.
Alpo Tuurnala
Alpo Tuurnalan lapsuutta, työtä sekä vapa-aikaa ovat leimanneet meri, laivat ja saaristoluonto. Kotkassa vuonna 1940 syntyneen Alpon tie vei Teknillisen korkeakoulun kautta laivanrakentajaksi ja merivoimien palvelukseen. Jäätyään vuonna 2000 eläkkeelle täysin palvelleena insinöörikommodorina, hän ryhtyi kuvaamaan muistojaan ja elämyksiään siveltimellä ja kynällä teoksissa, joissa hän tyypillisesti yhdistelee niin asiatekstiä kuin lyhyitä, joskus runon muotoa tavoittelevia tekstejä maalauksiin. Tuurnalan töitä on nähty useissa kotimaisissa näyttelyissä.
Juttu on ilmestynyt myös Telegrammissa 2/2023
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
