Maailman merien turvaaminen edellyttää sinivihreää siirtymää
Lisätietoja
Itämerta ja muita maailman meriä voidaan hyödyntää kestävästi, mutta ennen sitä niiden tilaa on parannettava.
Maapallosta 71 prosenttia on vettä. Silti ihminen on ollut kiinnostuneempi Kuusta kuin meristä, joiden pohjista on kartoitettu vain viidesosa. Merien kestävää käyttöä ja siihen liittyviä taloudellisia mahdollisuuksia on ryhdytty tarkastelemaan tarkemmin vasta kymmenen viime vuoden aikana osana vihreää siirtymää.
Monilla aloilla on meneillään kestävyysmurros. Myös teknologia antaa uusia mahdollisuuksia merien taloudellisen potentiaalin hyödyntämiseen. Kestävä sininen talous ei kuitenkaan toimi ilman hyvinvoivia meriä, eivätkä meret voi tällä hetkellä hyvin. Tarvitsemme meriä paljon enemmän kuin meret tarvitsevat meitä.
Mereen perustuvia elinkeinoja ovat muun muassa merenkulku, meriteollisuus, kalastus ja matkailu. Jotta sininen talous voi toimia ja tuottaa hyvinvointia, meret on saatava nykyistä parempaan kuntoon.
Euroopan unionin jäsenvaltiot eivät saaneet vesialueitaan hyvään tilaan EU:n meristrategiapuitedirektiivin mukaisesti vuoteen 2020 mennessä, eivätkä rantavaltiot Itämerelläkään päässeet ensimmäisen Itämeren suojelun toimintaohjelman mukaiseen hyvän tilan tavoitteeseen vuoteen 2021 mennessä – tavoite jouduttiin siirtämään vuoteen 2030. Itämerta piinaa yhä rehevöityminen, eikä sitä saada kuriin nykyisillä toimilla.
Varoittavia merkkejä merien tilasta on saatu paljon eri puolilta maailmaa. Vuonna 2018 hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportissa todettiin, että meriveden lämmetessä olemme vaarassa menettää 70–90 prosenttia maailman koralliriutoista. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n tutkijat varoittivat vuonna 2019, että ylikalastus uhkaa merien ekosysteemeille tärkeitä hailajeja, joista 17 on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Viime vuonna ympäristöjärjestö WWF julkaisi ennusteisiin pohjaavan raportin, jonka mukaan merien muoviroska uhkaa nelinkertaistua vuoteen 2050 mennessä.
Itämeren suojelutavoitteista on pidettävä kiinni
Ongelmiin on onneksi havahduttu muun muassa Euroopan unionissa. Kestävää sinisen talouden kasvua haettaessa painotetaan nyt aiempaa enemmän merialueiden ja pinnanalaisen biodiversiteetin turvaamista. Se edellyttää, että mereen perustuvien elinkeinojen ympäristö- ja ilmastohaittoja vähennetään selvästi. Fossiilisista polttoaineista luopumista pyritään kiirehtimään, ja haitallisten aineiden päästöjä mereen kartoitetaan ja vähennetään.
Itämeren mailla on nyt mahdollisuus olla edelläkävijöitä ja näyttää, kuinka sinivihreä siirtymä tehdään kestävästi.
Itämeri on maailman mittakaavassa pieni meri, eräänlainen koelaboratorio, jonka pinnanalaisista ilmiöistä muut voivat ottaa opikseen niin hyvässä kuin pahassakin. Jos saamme Itämeren elpymään, onnistuminen tarjoaa meille paljon uusia mahdollisuuksia myös meren hyödyntämisessä.
Itämeren elpyminen edellyttää maalta mereen päätyvän ravinnekuorman vähentämistä, panostamista ravinteiden kierrätykseen, rannikkojen ja pinnanalaisen luonnon suojelun lisäämistä sekä luontotyyppien ennallistamisen riittävää rahoittamista. Mikäli vuoden 2030 tavoitteesta halutaan pitää kiinni, maatalouden vesistökuormitusta on leikattava muun muassa peltojen kipsikäsittelyn avulla. Myös EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanon rahoitus on turvattava.
Itämeren suojelutavoitteiden saavuttaminen vaatii poliittista määrätietoisuutta myös Suomen seuraavalta hallitukselta. Maailmanlaajuisesti merien tilan parantaminen edellyttää valtioiden yhteistyön tehostamista ja uusia kansainvälisiä sitoumuksia. Merialueiden monimuotoisuus pitää turvata muun muassa riistokalastusta torjumalla ja lajistoltaan rikkaita merialueita suojelemalla.
YK:ssa tänä keväänä saavutettu aavan meren sopimus on rohkaiseva esimerkki. Sopimuksen tavoitteena on suojella 30 prosenttia maailman meristä vuoteen 2030 mennessä. Työtä tosin riittää, sillä nyt suojelussa on vasta kahdeksan prosenttia.
Artikkeli on alun perin julkaistu Helsingin Sanomissa.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
