Peltojen kipsikäsittelyä testataan ympäri Itämerta – näin rannikkovaltioissa edetään
Lisätietoja
Peltojen kipsikäsittely vähentää tutkitusti Itämeren ravinnekuormitusta. Suomessa hyväksi havaittua menetelmää testataan nyt muissakin rannikkovaltioissa.
Peltojen kipsikäsittely on tehokas tapa vähentää maataloudesta syntyvää Itämeren ravinnekuormitusta, sillä kipsi pidättää fosforin maaperässä kasvien käytettävissä useita vuosia. Pellon kipsikäsittely voi jopa puolittaa vesitöihin huuhtoutuvan fosforimäärän.
Kipsin käyttöä pelloilla on tutkittu ja levityksiä on toteutettu erityisesti Suomessa, mutta monissa muissa Itämeren maissa se on vielä huonosti tunnettu vesiensuojelumenetelmä.
GYPREG-hankkeessa peltojen kipsikäsittelyä tutkitaan ja toteutetaan Ruotsissa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Kohdemaissa myös etsitään soveltuvia kipsilähteitä. Hanketta vetää Suomen ympäristökeskus ja siihen osallistuu seitsemän toimijaa eri maista. GYPREG saa rahoitusta EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta.
Näin peltojen kipsikäsittely etenee
Pelloilla testataan kipsiä, ja Ruotsissa myös toista maanparannusainetta kalkkia. John Nurmisen Säätiö vastaa kipsikäsittelyn järjestämisestä Ahvenanmaalla. Tänä syksynä kipsiä kuljetettiin Ahvenanmaalle yhteensä 467 tonnia viljelijöille, jotka levittivät sen 116 hehtaarin alalle. Ruotsissa kipsistä kiinnostui myös kruununprinsessa Victoria, joka osallistui kipsin levittämiseen elokuussa.
Ahvenanmaalla ja Ruotsissa on otettu maanäytteitä, joiden avulla Swedish Research Institute RISE tutkii kipsikäsittelyn vaikutuksia maaperän rakenteeseen ja fosforin pidätyskykyyn. Kokeissa maanäytteisiin sekoitetaan kipsiä ja näytteitä keinosadetetaan. Kokeiden tulokset saadaan ensi vuonna.
Ruotsissa ja Ahvenanmaalla selvitettiin myös kipsikäsittelyyn soveltuvien peltojen määrää ja sijaintia hyödyntäen paikkatietoa. Paikkatiedon avulla voidaan tietyn kriteeristön avulla tunnistaa alueet, joilla kipsinlevitys ei syystä tai toisesta toimi. Kartoituksen perusteella kipsin levitykseen sopivaa maata on 14 prosenttia Ruotsissa sijaitsevasta Itämeren valuma-alueen peltomaasta, kun taas Ahvenanmaalla levitykseen sopii lähes koko peltomaa: 94 prosenttia.
Mistä maanparannukseen soveltuvaa kipsiä saa? Suomessa tutkitusti puhdasta kipsiä on hyvin saatavilla, sillä sitä syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena. Kaikissa maissa saatavuus ei kuitenkaan ole yhtä hyvä. Latviassa kipsiä on luonnostaan maaperässä, ja sitä louhitaan muun muassa rakennusteollisuuden tarpeisiin. Nyt tätä luonnonkipsiä sekä suomalaista kipsiä testataan laboratoriossa paikalliseen maaperään. Myös Liettuassa laboratoriokokeet ovat parhaillaan käynnissä.
Suomessa kipsin teho on todistettu erityisesti savimailla. Latviassa savimaita on kuitenkin vähän, joten latvialaiset haluavat lisää tietoa kipsin tehokkuudesta muilla maalajeilla. Ensi vuonna Latviassa aloitetaan ensimmäiset levitykset pelloille. Kipsiä testataan yhden viljelijän mailla. Liettuassa taas levitykset ovat käynnissä jo nyt.
Molemmissa maissa toteutetaan myös paikkatietoanalyysi, kuten Ruotsissa ja Ahvenanmaalla.
Laboratoriokokeet ovat meneillään myös Puolassa. Testissä on kaksi eri maalajia, joille testataan sekä puolalaista että suomalaista kipsiä. Viiden tilan pelloille levitetään loka-marraskuussa kipsiä yhteensä 37 hehtaarin alalle.
Puolan paikkatietoanalyysin tulos osoittaa, että lähes 3 miljoonaa hehtaaria maaperää on potentiaalisesti soveltuvaa kipsikäsittelylle. Se vastaa 8:a prosenttia Puolan maa-alasta.
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä muun muassa paikallisten viljelijöiden ja eri maatalousalan toimijoiden kanssa. Kohdemaihin on perustettu sidosryhmien edustajista kootut neuvonantajaryhmät, jotka seuraavat hankkeen etenemistä ja tukevat viljelijöitä peltojen kipsikäsittelyssä.
Hankkeen toteuttavat Suomen ympäristökeskus, Latvian Institute of Aquatic Ecology, Farmers’ Parliament (Latvia), Lithuanian Research Centre for Agriculture and Forestry (Liettua), Institute of Technology and Life Sciences – National Research Institute (Puola), Research Institutes of Sweden (RISE), Race for the Baltic (Ruotsi) ja John Nurmisen Säätiö.
Vähennämme Itämeren ravinnekuormitusta lisäämällä peltojen kipsikäsittelyä Itämeren rantavaltioissa yhteistyökumppaneidemme kanssa.
Lue seuraavaksi
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.