Rannikot vallannutta järviruokoa niittämällä ja hyödyntämällä poistettiin tuhansia kiloja rehevöittävää fosforia
Lisätietoja
John Nurmisen Säätiön ruokohankkeissa on viimeisen neljän vuoden aikana niitetty ja kerätty ruokoa hyötykäyttöön lähes 450 hehtaarilta. Ruoko on mennyt muun muassa katteeksi, sekä kasvualustojen ja rakennusmateriaalien, kuten kevytsaven valmistukseen. Niittämällä ruokoa on saatu kierrätettyä Itämerta rehevöittävää fosforia rannikolta noin 3 000 kiloa.
Noin 1104 tonnia sinilevää. Laskennallisesti sen verran on saatu poistettua kesän uintireissut usein pilaavaa sinilevää Itämeren rannoilta viimeisen neljän vuoden aikana niittämällä ruovikkoa.
Rantojen rehevöitymisen ja rantalaidunnuksen vähentymisen seurauksena Itämeren rannat ovat monin paikoin kasvaneet umpeen: esimerkiksi Länsi-Suomessa ruoko on paikoin peittänyt alleen hehtaarikaupalla rannikkoa. Rannikkoruoko nauttii samasta ravinteesta kuin sinilevä, eli fosforista. Ruoko sitoo itseensä fosforia ja typpeä. Niittämällä ja hyötykäyttämällä ruovikkoa saadaan ranta-alueilta poistettua näitä ravinteita. John Nurmisen Säätiön Rannikkoruoko- ja BalticReed-hankkeissa on niitetty ruokoa yli 430 hehtaarilta.
”Ruokoa niittämällä ja erityisesti sitä muualla hyödyntämällä saadaan poistettua ravinteita ranta-alueilta, joilta ne muuten päätyisivät mereen”, kertoo projektipäällikkö Maija Salmiovirta.
Ruo’on kaupallistaminen vaatii pitkäjänteisyyttä
Pelkkä niittäminen ei vielä riitä: jotta ravinteet saadaan kierrätettyä, tarvitaan ruo’olle käyttökohteita. Ruokohankkeissa onkin etsitty uusia sekä kehitetty nykyisiä ruo’on arvoketjuja yhteistyössä yritysten, tutkijoiden ja rahoittajien kanssa.
Ruoko on toistaiseksi alihyödynnetty mutta monipuolinen raaka-aine: sillä voidaan korvata niin turvetta kuin muovia. Tällä hetkellä ruokoa hyödynnetään eniten kasvualustoissa sekä kattomateriaalina. Tulevaisuudessa ruoko voisi korvata muovia muun muassa pakkausmateriaaleissa ja kertakäyttöastioissa.
Jotta ruokoa saadaan hyödynnettyä laajemmin, tarvitsevat yritykset ennakoitavuutta tukiin ja logistiikkaan, kertoo projektipäällikkö Sonja Jaari.
”Yritykset tarvitsevat pitkäjänteistä tukea, jotta sijoittaminen uuden materiaalin käyttöönottoon kannattaa. Yrityksen näkökulmasta koko arvoketjun on toimittava ennustettavasti ja luotettavasti niitosta ja kuljetuksesta tuotantoon.”
Ruo’on hyödyntämisen isoimmat pullonkaulat liittyvät samoihin asioihin kuin muillakin uusilla raaka-aineilla. Tällä hetkellä materiaalin saamisen vaihtelevuuteen ja erityisesti hintaan: sääolot voivat vaikeuttaa niittoa ja niitetyn ruo’on keräämisestä ja logistiikasta syntyvät kulut voivat nousta liian korkeiksi suhteessa materiaalin arvoon. Myös niittokohteiden lupaprosessia tulisi sujuvoittaa.
Biopohjaisten raaka-aineiden tarve kasvaa
Vihreä siirtymä vauhdittaa myös uusiutuvien raaka-aineiden testausta ja käyttöä. EU:n tavoitteena on saada unionista ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, ja Dubain ilmastokokouksessa päätettiin viime vuonna, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan globaalisti samassa tavoiteaikataulussa. Tämä tarkoittaa myös muun muassa fossiilipohjaisen muovin käytön vähentämistä.
Kiinnostus uusiutuvia materiaaleja kohtaan kasvaa, ja ruokoa on testattu muun muassa muovin korvikkeena komposiiteissa, joita käytetään muun muassa pakkausmateriaaleissa ja autojen sisäosissa. Kasvupotentiaalia löytyy myös rakennusteollisuudesta.
”Tuotekehitystä tehdään parhaillaan usealla taholla, ja esimerkiksi ympäristöministeriö vauhdittaa ruokopohjaisia innovaatioita tukemalla useita ruokoon liittyviä projekteja. Eniten kaupallisia mahdollisuuksia liittyy talvella korjatun kuivan ruokomateriaalin hyödyntämiseen, sillä siitä on mahdollista valmistaa arvokkaampia tuotteita”, kertoo Jaari.
Työ toimivien arvoketjujen löytämiseksi ja vahvistamiseksi jatkuu säätiön johtamassa BalticReed-hankkeessa, jossa on mukana viisi muuta organisaatiota Suomesta, Ruotsista ja Ahvenanmaalta. BalticReed saa rahoitusta Euroopan unionin EU:n Interreg Central Baltic -ohjelmasta, joka rahoittaa rannikon ja meriympäristön tilaa parantavia, rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita.
Poistamme ravinteita rehevöityneiltä rannoilta niittämällä ruovikoita ja edistämällä ruo’on hyötykäyttöä.
Lue seuraavaksi
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.