Vesistökuormituksen vähentämismahdollisuudet kiinnostavat tammelalaisia metsänomistajia
Lisätietoja
Keskustelutilaisuus toi nelisenkymmentä metsänomistajaa, mökkiläistä, vesiensuojeluyhdistysten edustajaa sekä kunnan ja yritysten asiantuntijaa kunnantalolle pohtimaan vesistöjen tilaa parantavia toimia.
Tammelassa kokoonnuttiin kunnantalolle tiistaina 21. lokakuuta keskustelemaan siitä, miten vesistöjen tilaa parantavat toimet voisivat olla helppo ja luonteva osa metsätalouden harjoittamista. Tilaisuuden järjestivät Valtavirta – Vesiensuojelu helpoksi metsänomistajalle -hankkeen toteuttavat John Nurmisen Säätiö ja Tapio Palvelut Oy.
Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa vähintään 15 konkreettista vesistökuormitusta vähentävää ratkaisua Tammelan Kuivajärven ja Renkajärven seuduilla. Alueet kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön, joka laskee Selkämereen. Hankkeessa on tarkoituksena myös parantaa maanomistajien mahdollisuuksia toteuttaa vastaavia toimia jatkossakin testaamalla olemassa olevien tuki-instrumenttien toimivuutta ja antamalla palautetta niiden kehittämiseksi.
Tilaisuuteen osallistui yhteensä nelisenkymmentä metsänomistajaa, mökkiläistä, vesiensuojeluyhdistysten edustajaa sekä kunnan ja yritysten asiantuntijaa. Keskusteluissa korostui yhteinen tavoite löytää toimivia ja taloudellisesti järkeviä keinoja ehkäistä vesistökuormitusta jo ennen sen syntymistä.
”Haittojen ehkäisy on aina tehokkaampaa ja edullisempaa kuin korjaaminen. Toivon, että Valtavirta-hankkeen aikana löydetään metsänomistajille soveltuvia vesienhallintatapoja, joista tulee valtavirtaa tulevaisuudessa”, kommentoi Tammelan kunnan ympäristötarkastaja Mira Aalto.
Paikalliset haluavat parantaa lähivesistöjen tilaa
John Nurmisen Säätiön Anna Saarentaus kertoi hankkeen taustoista ja tavoitteista. Tapion asiantuntija Tarja Anttila puolestaan esitteli käytännön ratkaisuja, joita voidaan soveltaa Tammelan alueen metsätaloudessa vesien tilan ja metsien kasvukunnon parantamiseksi. Näihin kuuluvat esimerkiksi pintavalutuskentät, kosteikot, padot ja laskeutusaltaat, joilla voidaan siepata valumavesistä ravinteita tai kiintoainetta, varautua kuivuusriskeihin ja vähentää tulvia. Tilaisuudessa oli hyvä ilmapiiri ja vesien tilan parannusmahdollisuuksista keskusteltiin vilkkaasti karttojen äärellä.
”Meitä kiinnostaa heikkotuottoisen ojitusalueen ennallistaminen. Toimenpiteestä hyötyisivät sekä lähivedet että suoluonto”, kertoi UPM Metsän metsäasiantuntija Mika Vahtila. Mukana hankkeessa ovat myös mm. Finsilva Oyj ja Suomen Metsäsäätiö.
Seuraavaksi tunnistetuista kohteista tehdään kustannus-hyötyanalyysi ja niiden toteutusmahdollisuuksista keskustellaan maanomistajien kanssa. Hanke kestää vuoden 2027 loppuun.
Vähennämme metsätalouden vesistökuormitusta ja edistämme metsänomistajien edellytyksiä ottaa tehokkaimmat vesiensuojelukeinot käyttöön.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
