Hyppää sisältöön

Sotien perintö uhkaa meriluontoa

Öljy uhkaa herkkiä meriekosysteemejä ja paikallisia elinkeinoja. Kuva: Pekka Tuuri

Yhteystiedot (englanniksi)

Benjamin Ferrari
Advisor, The Ocean Foundation
benjamin.ferrari@tenshi.co.uk  

Polly Hill
Marine Environmental Scientist
LinkedIn profile

Teksti

Yli 8 500 mahdollisesti öljyä sisältävää hylkyä lymyää pinnan alla eri puolilla maailmaa – aina Itämereltä Tyynelle valtamerelle. Öljy uhkaa meriekosysteemejä ja paikallisia elinkeinoja, mutta hylyillä on myös monenlaista kulttuurista arvoa. Maltan manifesti vaatii kansainvälistä yhteistyötä ja oikeudenmukaista resurssien jakoa ongelman ratkaisemiseksi. John Nurmisen Säätiö on allekirjoittanut manifestin ja tukee näin sen tavoitteita.

Muun muassa ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta peräisin olevissa hylyissä on usein öljyä. Öljyvuotojen todennäköisyys kasvaa, kun hylyt rapistuvat ajan myötä, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset heikentävät rakenteita entisestään. Öljyvuotojen riskiä lisää myös hylkyjen laiton ryöstely.  

Projekti Tangaroa -koalition luoma Maltan manifesti pyrkii ratkomaan hylkyjen aiheuttamaa ympäristöuhkaa. Hylkyjen parissa työskennelleet neuvonantaja Benjamin Ferrari ja merentutkija Dr. Polly Hill avaavat hylkyjen hallintaan liittyviä monimutkaisia haasteita.  

Benjamin Ferrari
Polly Hill

Aika käy vähiin 

Öljyvuotojen ennaltaehkäisy estää vakavia ympäristöhaittoja ja myös maksaa huomattavasti vähemmän kuin öljykatastrofin korjaaminen. 
 
Jos öljyvuoto sattuu, on toimittava nopeasti. Kun öljyä kulkeutuu rannoille, seuraukset ovat peruuttamattomia. Ferrarin mukaan ongelmana on, että osa hylyistä sijaitsee syrjässä, kuten arktisella alueella, jossa on vain vähän resursseja öljyn hallintaan. 
 
”Viivästynyt reagointi tarkoittaa, että katastrofin vaikutukset moninkertaistuvat. Useimmissa tapauksissa ei ole automaattista järjestelyä, jolla tuki taattaisiin valtiolle, jonka vesillä tai lähistöllä vuoto sattuu. Hätätilanteessa neuvotteluihin ja sovitteluun ei ole aikaa”, Ferrari painottaa. 

Oikeudenmukaista taakanjakoa

Hylyt aiheuttavat usein suurimman uhan valtioille, jotka eivät ole ongelmaa edes itse aiheuttaneet – esimerkkinä Tyynen valtameren pienet saarivaltiot. Tällä hetkellä valtioiden, joiden lipun alla alus purjehti upotessaan, toimet hylkyjen ympäristöriskien vähentämiseksi vaihtelevat. 

Manifesti pyrkiikin saamaan aikaan rahoitusjärjestelyä, jolla voitaisiin varmistaa, että hylkyjen taakka jakautuu globaalisti nykyistä oikeudenmukaisemmin. 
 
Hill käyttää termiä ”hidas väkivalta” (slow violence) viitatessaan hylkyjen aiheuttamaan epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen. Alun perin professori Rob Nixonin käyttämällä termillä viitataan saastumiseen, jonka annetaan tapahtua vuosikausien ajan, sillä haitoista kärsivillä ihmisillä ei ole riittävää vaikutusvaltaa tilanteen muuttamiseen.  

Manifestissa painotetaan myös paikallisen toimijuuden ja päätöksentekovallan vahvistamisen tärkeyttä.  

”Paikalliset tuntevat hylkynsä kaikista parhaiten. Esimerkiksi kalastajat tuntevat hylyt, koska ne ovat elinympäristöjä kaloille ja ravuille. Toisaalta kalastajien verkot jäävät hylkyihin jumiin, joten he osaavat välttää niiden sijainteja”, Hill selittää. 

Kulttuurinen perintö kohtaa ympäristöriskit 

Näkemykset hylkyjen oikeanlaisesta käsittelystä vaihtelevat. Joillekin hylyt ovat turismin vetonaula. Toisia hylyt muistuttavat kivuliaasta ajasta, jolloin sota saapui heidän saarelleen. Monet hylyt sisältävät ekosysteemejä uhkaavaa öljyä, ja lähes kaikissa on ihmisjäänteitä, joten monet pitävät hylkyjä sotahautoina. 
 
”Ihmiset antavat hylyille erilaisia merkityksiä. Vaikka hylkyjen hallinnointi on monimutkaista, se ei tarkoita, etteikö niihin sisältyvään ympäristöriskiin pitäisi puuttua”, Ferrari sanoo.  
 
Hylkyjen käsittelyyn ja öljyn poistamiseen on menetelmiä. Riskeihin tulisi tarttua ennen, kuin öljykatastrofi tapahtuu.  

Maltan manifesti

Manifestin taustalla on Project Tangaroa – koalitio, jonka tavoitteena ratkoa hylkyjen aiheuttamia ympäristöriskejä.

Vuonna 2023 Lloyd’s Register Foundation myönsi rahoituksen The Ocean Foundation ja Waves Group -organisaatioille. Rahoituksen tavoitteena oli koota kansainvälinen asiantuntijaryhmä kehittämään yhteisiä standardeja ja toimintatapoja hylkyjen arviointiin ja käsittelyyn. Tuen seurauksena syntyi yhteisö: Project Tangaroa.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) ja Vedenalaisen kulttuuriperinnön komitea (ICUCH) ovat olleet myös osana yhteistyötä.

John Nurmisen Säätiö on allekirjoittanut Manifestin ja tukee sen tavoitteita.

Read next

Donera som företag

Ge dina intressenter eller personal en immateriell gåva och donera för att rädda Östersjön. Som företagssupporter får du tillgång till kommunikationsmaterial som du kan använda för att berätta för dina intressenter om din gåva.

Vi ber dig att anmäla din julgåva genom att använda formuläret nedan. Genom att skicka formuläret får du en e-faktura för din gåva och julgivarens kommunikationsmaterial. Vid behov kan du även göra en julgåva direkt till vårt insamlingskonto. Kontakta oss i så fall. Gåvor från julkampanjen går till John Nurminens Stiftelses verksamhet för att rädda Östersjön och dess arv.

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Gåvans belopp

Företagsinformation

Kontaktuppgifter

De personuppgifter som samlas in på blanketten behandlas enligt dataskyddsbeskrivningen för John Nurminens Stiftelses kund- och sponsorregister. Läs dataskyddsbeskrivningenhär.

Hyviä uutisia merille – maailmanlaajuinen aavan meren sopimus astuu voimaan

valaita
Ryhävalaita. Kuva: Pekka Tuuri

Meret kärsivät äärimmäisestä kuumuudesta, happamoitumisesta ja hapen puutteesta. Nyt valtameret ovat saaneet pilkahduksen toivoa – ja niin ovat saaneet myös miljardit meristä riippuvaiset ihmiset. Yhdistyneiden Kansakuntien aavan meren sopimus astuu voimaan tammikuussa 2026 – tarvittavat 60 maata on ratifioinut sopimuksen. Sopimus mahdollistaa meren biologisen monimuotoisuuden suojelun merialueilla, jotka ovat valtioiden lainkäyttövallan ulkopuolella.

Iloisia uutisia valaille, haille ja syvänmeren eliöille: BBNJ-sopimus*, niin kutsuttu aavan meren sopimus, on saanut riittävän määrän ratifiointeja. Sopimus asettaa oikeudellisesti sitovat kansainväliset säännöt meren biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja kestäväksi käytön turvaamiseksi alueilla, jotka eivät ole minkään yksittäisen valtion hallinnassa. Nämä alueet kattavat jopa noin kaksi kolmasosaa meristä ja lähes 95 niiden tilavuudesta.

Aavan meren suojelusopimuksen pyrkimyksenä on varmistaa, että meren biologisesta monimuotoisuudesta saatavat hyödyt jaetaan nykyistä tasapuolisemmin, lisää merialueita saadaan suojelun piiriin, ihmistoiminnan vaikutuksia mereen arvioidaan, ja kaikilla valtioilla on taloudelliset ja teknologiset resurssit osallistua yhteiseen urakkaan.

Meriluonnon suojelua

Maailmanlaajuisen biodiversiteettisopimuksen, nk. Kunming-Montrealin monimuotoisuuskehyksen, tavoitteena on suojella 30 prosenttia maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Aavan meren sopimus tukee tätä tavoitetta, kun merensuojelualueita luodaan merialueille, joihin valtioiden suvereeni valta ei ylety.

Ensimmäinen sopimusosapuolten konferenssi (COP1) on määrä pitää ensimmäisen vuoden aikana sopimuksen voimaantulosta. Konferenssissa osapuolet äänestävät muun muassa uusien merensuojelualueiden ehdotuksista.

hai
Valkopilkkahai. Kuva: Pekka Tuuri

Valtamerten hallinnon yhdenmukaistamista

Tähän asti kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden hallinto on ollut pirstaloitunutta, mikä on vaikeuttanut meriekosysteemien suojelua. Aavan meren alueita on uhannut meren luonnonvarojen vakava hyväksikäyttö – aina liikakalastuksesta kiinnostukseen syvänmeren kaivostoimintaa kohtaan.

Aavan meren sopimus pyrkii yhdenmukaistamaan hallintorakenteita, jotta suojelu onnistuu aiempaa paremmin. Sopimus on YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) täytäntöönpanosopimus, jota voidaan pitää ”valtamerten perustuslakina”, vaikka se ei koskekaan aavan meren alueiden biologista monimuotoisuutta.

Vaikka jotkut kansainväliset hallintorakenteet – kuten alakohtaiset tai maantieteelliset puitteet – koskevat kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisia alueita, kokonaisuus on hajanainen. Epäyhtenäisyys vaikeuttaa toisiinsa liittyvien, monimutkaisten kokonaisuuksien hallintaa. Aavan meren sopimuksen astuessa voimaan tarvitaan jatkuvaa koordinointia sen varmistamiseksi, että sopimus ja jo olemassa olevat organisaatiot ja säännöt toimivat yhdessä sujuvasti.

Rohkaisevia uutisia monenkeskiselle kansainväliselle yhteistyölle

Sopimuksen valmistelu ja neuvottelut ovat vieneet keksi vuosikymmentä ja vaatineet väsymättömiä ponnisteluja niin ympäristötoimijoilta ja tutkijoilta kuin paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen edustajilta. 60 ratifioinnin saavuttaminen kahdessa vuodessa on herättänyt iloa ja helpotusta monissa.

”Kahdessa vuodessa valtiot ovat muuttaneet sitoutumisensa teoiksi, mikä on osoittanut kansakuntien kyvyn toimia yhteisen hyvän vuoksi”, totesi YK:n pääsihteeri António Guterres lausunnossaan (vapaasti suomennettu).

Työtä kuitenkin riittää, jotta lisää valtioita saadaan mukaan sopimukseen, ja sen täytäntöönpano on tehokasta sekä oikeudenmukaista. On varmistettava, että kaikilla sopimusosapuolilla on kyky osallistua täytäntöönpanoon kunnolla, ja merten biologisesta monimuotoisuudesta saatavia hyötyjä jaetaan tasaisesti valtioiden kesken.

Työ pysyvän muutoksen puolesta jatkuu

Vaikka 60 ratifiointia ansaitsee suosionosoitukset, mukaan tarvitaan lisää valtioita – erityisesti ratifiointeja suurilta merimahdeilta, kuten Kiinalta, Yhdysvalloilta, Japanilta ja Venäjältä.

Sopimus itsessään on hyvä lähtökohta, kompromissi erilaisten globaalien intressien ja valmiuksien välillä. Nyt on varmistettava, että kaikki sopimusosapuolet pystyvät toimimaan sopimuksen puitteissa riittävällä panoksella vaihtelevista resursseista huolimatta. Tieteen ja tiedon tulee olla saavutattavaa, ja erilaisten tiedon muotojen – kuten alkuperäiskansojen ja paikallisen tiedon – pitää olla edustettuina.

Aavan meren sopimus muodostaa oikeudellisen perustan, jonka pohjalta sinisen planeettamme biologista monimuotoisuutta voidaan suojella entistä paremmin, mutta työ ei ole läheskään valmis.


*BBNJ-sopimus on lyhenne sopimuksen virallisesta nimestä The Agreement under the United Nations Convention on the Law of the Sea on the Conservation and Sustainable Use of Marine Biological Diversity of Areas beyond National Jurisdiction

Read next

Haku