Ennallistaminen
Ihminen tarvitsee elinvoimaista luontoa. Ennallistaminen elvyttää, palauttaa ja säilyttää elinympäristöjä ja niiden monimuotoisuutta.
Ennallistaminen voi olla esimerkiksi soiden, metsien, jokien, meriluonnon ja muiden elinympäristöjen kunnostamista. Luonnon ennallistamista on myös vieraslajien poistaminen, lahopuiden lisääminen metsiin tai eliöiden elinolosuhteiden parantaminen.
Ennallistamisen avulla nopeutetaan ihmisen muokkaaman ja ihmistoiminnan heikentämän ympäristön palautumista takaisin luonnontilaan tai mahdollisimman kohti luonnontilaa.
Ennallistamista ohjaavat EU:n ennallistamisasetus sekä kansallinen luonnon monimuotoisuuden strategia. EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato 2030 mennessä.
Ennallistamisen hyödyt
- Monimuotoinen luonto sopeutuu paremmin muutoksiin, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin
- Luonnon ennallistaminen turvaa ihmiselle ja yhteiskunnille elintärkeitä resursseja (happi, puhdas vesi, ruokaturva, lääkkeet…).
- Luonnon ennallistaminen parantaa ihmisten mahdollisuuksia nauttia luonnosta. Tämä voi lisätä hyvinvointia ja tarjota mahdollisuuksia ulkoiluun ja luontomatkailuun.
- Ennallistaminen auttaa esimerkiksi uhanalaisia tai taantuneita eläinlajeja elpymään.
- Monimuotoinen luonto turvaa myös kulttuuriperintöä.
Mitä John Nurmisen Säätiö ennallistaa?
John Nurmisen Säätiö ennallistaa pinnanalaisia elinympäristöjä Itämeressä. Näitä ovat muun muassa meriajokasniityt, rakkohaurukasvustot, rannikon merenlahdet sekä kiviriutat.
John Nurmisen Säätiö ennallistaa valuma-alueita. Näitä ovat muun muassa metsäojitetut suot ja entiset turvetuotantoalueet.
- John Nurmisen Säätiön Meren puolella -hankkeessa istutetaan meriajokkaita paikkoihin, joista ne ovat rehevöitymisen seurauksena kadonneet. Meriajokas on Itämeren avainlaji. Meriajokasniityt tarjoavat monelle lajille ruokaa, suojaa ja elinympäristön. Hankkeessa ennallistetaan myös kiviriuttoja ja rakkohaurukasvustoja. Rakkohaurumetsät tukevat monien lajien elinolosuhteita ja kiviriutat toimivat muun muassa rakkohaurujen kiinnittymispaikkoina.
- Resilient Sea -hankkeessa parannetaan meriluonnon tilaa kunnostamalla luontoarvoiltaan merkittäviä merenlahtia ja edistetään meriluonnonsuojelun käytännön toteutusta kunnissa Suomessa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla.
Torjumme Itämeren luontokatoa ennallistamalla meriluontoa sekä vahvistamme tieteen ja taiteen keinoin ihmisen suhdetta mereen.
Parannamme meriluonnon tilaa kunnostamalla luontoarvoiltaan merkittäviä merenlahtia ja edistämme meriluonnonsuojelun toteutusta kunnissa.
- Säätiön Valtavirta- ja Suot vesienpuhdistajina -hankkeissa ennallistetaan metsäojitettuja soita ja kannustetaan maanomistajia vesistöystävälliseen metsänhoitoon. Puuntuotantoa varten ojitettujen soiden luonnontilaa parannetaan tukkimalla tai patoamalla ojia ja palauttamalla valumavesiä ojitusten takia kuivuneille alueille. Märät ja vähähappiset olosuhteet luovat edellytykset turpeen muodostumiselle ja suoeliöstön lajikirjolle.
- Ennallistamista ovat myös pienvesien kuten lähteiden ja purojen kunnostus ja metsäojitusalueiden alapuolisten vesistöjen tilaa parantavat toimet.
- Suokeidas- ja Aarreaitta-hankkeissa ennallistetaan entisiä turvetuotantoalueita vettämällä soiksi ja kosteikoiksi. Kohteille palautetaan suokasvillisuutta ja rakennetaan vettä pidättäviä rakenteita. Mikäli mahdollista, niille myös johdetaan ympäröivien metsäojitusalueiden valumavesiä puhdistumaan. Toimilla voidaan saavuttaa useita ympäristöhyötyjä: mustat turvekentät muuttuvat monimuotoisiksi kosteikkoekosysteemeiksi ja vesistökuormitus alapuolisiin vesistöihin ja Itämereen vähenee. Vähitellen kohteista tulee uudestaan turvetta kerryttäviä hiilinieluja ja -varastoja.
Vähennämme metsätalouden vesistökuormitusta ja edistämme metsänomistajien edellytyksiä ottaa tehokkaimmat vesiensuojelukeinot käyttöön.
Vauhditamme metsätalouden vesiensuojelua yhdessä Iin Micropoliksen kanssa tutkitusti tehokkaalla vesienpalautus-menetelmällä.
Vähennämme käytöstä poistettujen turvekenttien kasvihuonepäästöjä ja ravinnevalumia Itämereen sekä lisäämme luonnon monimuotoisuutta ennallistamalla turvekentät takaisin soiksi.
Palautamme Kanasuon turvetuotantoalueen monihyötyiseksi kosteikoksi. Näin lisäämme luonnon monimuotoisuutta ja vähennämme vesistöpäästöjä.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.