Hyppää sisältöön
Etusivu
Mitä teemme
Itämeri-media
Asiaa luonnonvesistä Lahden Luontofoorumissa

Asiaa luonnonvesistä Lahden Luontofoorumissa

lava ja yleisöä
Luontofoorumi 2026 järjestettiin Lahden Sibeliustalossa. Kuva: Helmi Pörhölä

Millaisella yhteistyöllä voimme torjua luontokatoa? Millainen merkitys luonnonvesillä on ihmisille ja yhteiskunnalle? Ymmärretäänkö vesien elinvoimaisuuden merkitys eri aloilla? Luontofoorumissa 2026 Lahdessa syvennyttiin luonnon monimuotoisuuden teemoihin, aina luonnonarvomarkkinoista metsienhoitoon ja luonnonvesien ennallistamiseen.

Luontokadon torjuminen vaatii moninaisia ratkaisua sekä yhteistyötä yli sektorien ja alueiden. Luontofoorumi kokosi syyskuun alussa yhteen satoja päättäjiä ja asiantuntijoita kunnista, yrityksistä, järjestöistä ja tutkimuslaitoksista keskustelemaan ja löytämään ratkaisuja luontokadon torjumiseen.

Luontotoimia Lahdessa ja Helsingissä

John Nurmisen Säätiön ja Vesijärvisäätiön järjestämässä teemasessiossa ”Vesi elinvoiman lähteenä” keskityttiin veden yhteiskunnalliseen merkitykseen ja vastuuseen. Esimerkkejä kuultiin etenkin Lahdesta ja Helsingistä.

Lahden edessä aukeavaan Vesijärveen alkoi kohdistua teollistumisen seurauksena painetta jo 1860-luvulta lähtien. Rehevöitymiskehitys käynnistyi 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

”Sinilevämömmön pinta koveni auringonpaisteessa. Järvi oli niin huonossa kunnossa, että pieniä kiviä saattoi viskellä järven ’kannen’ päälle”, kuvaili Vesijärvisäätiön toimitusjohtaja Heikki Mäkinen.

Toimenpiteitä järven suojelemiseksi on sittemmin tehty niin vesistössä itsessään kuin sen valuma-alueella. Vesijärveä haitanneet ongelmat – maalta veteen valuva ravinnekuorma, pohjaan kertyvät ja sieltä hiljalleen vapautuvat ravinteet sekä kesäiset sinileväkukinnat – muistuttavat paljon Itämeren haasteita.

”Itämeren suurimmat ongelmat johtuvat maalta mereen virtaavasta kuormituksesta – ravinteista ja humusaineista. Painetta mereen tulee etenkin hajanaisilta, laajoilta alueilta, ennen kaikkea maa- ja metsätaloudesta”, kertoi Miina Mäki, ohjelmapäällikkö John Nurmisen Säätiöstä.

Itämeren rannikoilla tehdään monenlaisia pinnanalaisen luonnon ennallistamistoimia. Ennallistamista voidaan kuitenkin tehdä vasta, kun vedenlaatu kohteessa on tarpeeksi hyvä. Siksi meren rehevöitymisen juurisyihin on puututtava aktiivisesti ja ennallistamiskohteet tulee valita tarkkaan.

paneelikeskustelu
Paneelikeskustelu vesien yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kuvassa (vasemmalta oikealle) Annamari Arrakoski-Engart, toimitusjohtaja, John Nurmisen Säätiö, Minna Ojanperä, johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Antti Snellman, liiketoimintajohtaja, Fazer Mylly Oy ja Timo Huttula, prof. ja puheenjohtaja, Suomen vesistöpaneeli. Kuva: Helmi Pörhölä

Luonnon arvon määrittelyä

Luonnonarvonmarkkinoista ja laajemminkin luonnolle annettavasta arvosta puhuttiin Lahdessa moneen otteeseen. Useissa puheenvuoroissa korostettiin luonnon hinnoittelun tärkeyttä: luonnon arvoa tulee siis voida määrittää numeerisesti, jotta markkinat ja luontotoimet puhuvat samaa kieltä.

”Luonnon rahallisen arvon määrittäminen tai päästökauppa ovat yhdenlaisia motivaattoreita. Jos raha ymmärtäisi veden merkityksen, vesien tilanne olisi paljon parempi. Markkinaehtoisten ratkaisujen ohella tarvitaan tulevaisuuteen peilaavaa, ennakoivaa yhteiskuntavastuuta”, totesi John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt Vesi elinvoiman lähteenä -teemasessiossa.

Luonnosta puhutaan yhä enemmän pääomana, joka hupenee, ellei luonnosta pidetä riittävän hyvin huolta. Toisaalta hyvinvoiva luonto voi itsessään luoda hyvinvointia.

Ajatus luonnosta pääomana herättää kuitenkin herkästi tunteen luonnon välineellistämisestä – että luonnolla on arvoa vain siinä määrin, kun se tuottaa hyvinvointia ihmiselle. Toisaalta Luontofoorumissakin korostettiin, että luonnon arvoa yksinkertaistavia lukuja tarvitaan tietyissä konteksteissa: muun muassa liiketoiminnan strategisissa pöydissä ja poliittisessa päätöksenteossa.

järvi ja veneitä
Vesijärvi. Kuva: Helmi Pörhölä

Yhteistyö siivittää vaikuttavaan luontotyöhön

Läpi Luontofoorumin korostettiin, kuinka tärkeää yhteistyö on luontotyössä esimerkiksi yli kuntarajojen tai eri sektorien välillä.

”Yhteistyö kaupunkien tai kuntien kanssa on hyödyllistä: yhdessä voimme muun muassa hakea ja saada lupia ennallistamistoimiin tehokkaasti. Tavoitteena esimerkiksi John Nurmisen Säätiön Meren puolella -hankkeessa on löytää lisää kuntia, joiden kanssa tehdä yhteistyötä”, painotti Miina Mäki.

Ekosysteemit eivät tunne hallinnollisia rajoja. Yhteistyöllä voidaan käyttää resursseja tehokkaasti, vähentää päällekkäistä työtä ja löytää uudenlaisia ratkaisuja.

Luontofoorumi tarjoaakin oivan mahdollisuuden löytää yhteistyön mahdollisuuksia sekä jakaa tietoa ja käytännön oppeja luontotyöstä.


Lue lisää Lahden Luontofoorumista täältä.

Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?

Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.

Lue seuraavaksi

Haku