Hyppää sisältöön
Etusivu
Mitä teemme
Itämeri-media
Kyselytutkimus: enemmistö nuorista äänestäisi ympäristöasioita edistävää ehdokasta eduskuntavaaleissa

Kyselytutkimus: enemmistö nuorista äänestäisi ympäristöasioita edistävää ehdokasta eduskuntavaaleissa

Ihmisiä kulkueessa, käsissään värikkäitä kylttejä, joissa Itämeri-aiheisia iskulauseita.
Satoja lapsia ja nuoria osallistui Itämeripäivän karnevaalikulkueeseen. Kuva: Joonas T. Laine

Lisätietoja

Median yhteydenotot:

Kyselyn toteutus:

Jaakko Hyry
Tutkimusjohtaja, vanhempi asiantuntija / Verian
Jaakko.Hyry2@veriangroup.com+358 50 3700939

Kyselytutkimukseen vastanneista 17–29-vuotiaista nuorista yli 70 prosenttia pitää tärkeänä, että eduskuntavaaliehdokas edistää luonto-, ympäristö- ja ilmastoasioita. Lähes kaikki vastaajat ovat myös valmiita erilaisiin toimiin Itämeren puolesta.

Nuoret haluavat äänestää ympäristö- ja ilmastomyönteistä ehdokasta, käy ilmi John Nurmisen Säätiön ja Verian Groupin toteuttamasta valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten nuorten näkemyksiä luonnon ja Itämeren suojelusta ja valmiutta toimia niiden puolesta.

Nuorista yli 70 prosenttia pitää tärkeänä, että valittava ehdokas edistää luonto-, ympäristö- ja ilmastoasioita. Ympäristökysymyksistä tärkeimpinä pidettiin ilmastonmuutoksen ja ylikulutuksen hillitsemistä.

Suurin osa vastaajista on myös samaa mieltä siitä, että aikoo äänestää vaaleissa ehdokasta, joka on ilmoittanut toimivansa aktiivisesti luonnon ja merien suojelun puolesta.

”Kyselytutkimus osoittaa, että ympäristöaiheet ovat nuorten äänestäjien keskuudessa tärkeitä, ja niiden perusteella voidaan jopa valita oma ehdokas. Mikäli eduskuntavaaliehdokkaat haluavat puhutella nuoria äänestäjiä, kannattaa heidän sitoutua julkisesti luonnon tilan parantamiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja myös pitää kiinni lupauksistaan”, sanoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Nuoret valmiita tekoihin Itämeren puolesta

Tutkimuksessa kysyttiin, mistä Itämeren ongelmasta vastaajat ovat huolissaan. Eniten huolta herättivät meren roskaantuminen sekä rehevöityminen.

Vastaajat kertoivat tehneensä aktiivisia tekoja arjessaan näiden ongelmien hillitsemiseksi. Enemmistö vastanneista kertoi muuttaneensa kulutustottumuksiaan vähemmän luontoa kuormittaviksi, ruokavaliotaan kasvispainotteisemmaksi tai vähentäneensä muovituotteiden hankkimista ja käyttöä.

Puhdas Itämeri tuottaa hyvinvointia

Yli puolet nuorista arvioi, että Itämeri ja siihen liittyvä luonto ja toiminta tuottavat henkilökohtaista hyvinvointia. Kokemus korostui pääkaupunkiseudulla (67 %) ja oli vähäisintä Pohjois- ja Itä-Suomessa (42 %).

Kyselytutkimuksen tulos on linjassa vuonna 2024 teetetyn, koko väestöä koskevan kyselytutkimuksen kanssa: siinä lähes puolet vastaajista koki, että Itämeri tuottaa henkilökohtaista hyvinvointia.

Itämeri hyödyttää suomalaisia myös tarjoamalla elinkeinoja ja toimimalla hiilinieluna, mutta vain siinä tapauksessa, että meren tilaa saadaan parannettua.

”Itämeri ja sen rannikko koetaan tärkeäksi virkistymisen paikaksi. Tällä hetkellä kuitenkin vain 6 prosenttia rannikkovesistämme on hyvässä tilassa, ja Suomi on jäänyt kauas omista merensuojelutavoitteistaan. Lopputulos näkyy muun muassa lajiston monimuotoisuuden heikkenemisenä ja uimavedet pilaavina sinilevälauttoina. Suomen seuraavan hallituksen on sitouduttava ravinnekuormituksen ja haitallisten aineiden päästöjen vähentämiseen sekä luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan”, sanoo toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Keinot Itämeren pelastamiseksi tunnetaan

Itämeri on yksi maailman tutkituimmista merialueista. Myös keinot sen tilan parantamiseksi ovat hyvin tiedossa. Suurin osa maalta mereen päätyvästä ravinnekuormituksesta syntyy maa- ja metsätaloudesta.

Uudistamalla tukipolitiikkaa vaikuttavuusperusteiseksi saadaan viljelijöille ja maanomistajille kannustimia vesistöystävälliseen maa- ja metsätalouteen. Maatalouden vesistökuormitusta voidaan vähentää tehokkaasti myös tehostamalla ravinteiden kierrätystä sekä luopumalla fosforiasetuksen niin sanotusta lantapoikkeuksesta. Suomen seuraavan hallituksen tulee sitoutua vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden sekä kansallisen ennallistamissuunnitelman toimeenpanoon. Vihreää siirtymää tulee edistää luonnon ehdoilla ja ympäristövaikutukset huomioiden.

”Ennallistaminen sekä maa- ja metsätalouden haitallisista tuista luopuminen ja tukien tehokkaampi kohdentaminen vähentävät merkittävästi vesistökuormitusta. Monet toimet ovat edullisia eikä niiden toteuttaminen uhkaa maamme taloutta tai ruokaturvaa”, Arrakoski-Engardt summaa.

Näin kyselytutkimus toteutettiin

  • Kohderyhmänä olivat 17–29-vuotiaat manner-Suomen alueella.
  • Tulokset on vakioitu vastaamaan kohderyhmän sukupuoli-, ikä- ja aluejakaumaa.
  • Aineisto on kerätty väestövastaavalla verkkopaneelilla. Vastaajia oli 1087, joista ensimmäistä kertaa seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestäviä 500.
  • Vastaukset on kerätty 11.–26.6.2026.
Sinilevää meressä

Eduskuntavaalit 2027

Suomen rannikkovesistä vain 6% on hyvässä tilassa.
Suomen seuraavan hallituksen on
sitouduttava Itämeren tilan parantamiseen.

Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?

Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.

Lue seuraavaksi

Lapsia ja aikuisia kantamassa värikkäitä kylttejä ja banderolleja; etualalla käsin pidettävä kyltti, jossa lukee "Suojellaan Itämerta yhdessä" ja meriaiheisia piirroksia.
Tiedote Itämeripäivä
Nuoret valmiita tekoihin Itämeren puolesta – kulkue kokoaa yli 800 lasta ja nuorta yhteen Helsingin keskustaan Itämeripäivänä
maisemakuva suosta
Uutinen Ilmastonmuutos
Viisi ennallistamisteesiä evästää vaikuttaviin luontotoimiin
Ilmakuva Saaristomeren saaristosta: matalia metsäisiä kalliosaaria ja kallioluotoja tyynen siniharmaan meren keskellä, kauempana useita saaria ja tasainen pilvinen taivas horisontissa.
Uutinen Kannanotto
Kannanotto: Maatalouden valumat saatava kuriin

Haku