EtusivuMitä teemmeTapahtumatNewest Designing and Implementing Cloud Connectivity Valid Questions – 300-440 Updated Torrent – 300-440 Reliable Training 📻 Search for ▷ 300-440 ◁ and download exam materials for free through ⏩ www.pdfvce.com ⏪ 🎯300-440 Exam Dumps Free
DEEP DIVE: Huoli merestä – ratkaisuja ja inspiraatiota pinnan alta (Webinaari ENG)
Organised on 6 June 2024, find the recording below
Online Webinar
https://youtu.be/nP4diosQ4Yk?si=15wZCCcdd2xqCviG
How is the ocean both a buffer against and a victim to climate change? How can a sense of connection to the ocean aid environmental action? What does concrete conservation look like?
Some of the world’s most passionate ocean professionals discuss the ocean crisis, advocacy work, conservation efforts, and the value of a personal connection to the ocean midst marine environmental changes.
Programme
We hear inspiring talks from our speakers, aquanaut Fabien Cousteau, marine biologist Lucy Woodall, ocean advocate Arya Yurdacan and ocean and wildlife photographer Greg Lecoeur.
Cousteau opens the floor by sharing his insights on ocean advocacy and showing some miraculous underwater footage.
Woodall helps us to better understand the ocean-climate nexus and the pressing changes happening in the ocean ecosystems.
Yurdacan shares with us the experiences of inspiring people to advocate for the ocean and sustainability.
Lecoeur shows us some wonderful underwater photography and share his experiences on how changes in marine environments can be noticed underwater.
In the second half of the webinar, we delve into the marine conservation work being put into practice in the Baltic Sea and the Mediterranean regions. Discussing the practical solutions to critical issues such as nature loss and eutrophication, are Annamari Arrakoski-Engardt, CEO of the John Nurminen Foundation, Alessio Satta, founder of the MEDSEA Foundation, and Sabine Roux de Bézieux, president of the Fondation de la Mer.
The webinar is hosted by journalist Katri Makkonen.
Photo: Jukka Nurminen
Speakers
Fabien Cousteau–Ocean advocacy: engaging people and empowering local communities
An Aquanaut, Oceanographic Explorer, Environmental Advocate and Founder of Proteus Ocean Group, Fabien Cousteau, the first grandson of Jacques-Yves Cousteau, is known for his versatile work on the ocean. He has famously studied sharks, been a member of multiple cause-driven and charitable boards and worked with local communities and children worldwide to help restore local water ecosystems. He currently dedicates much of his time to his non-profit Fabien Cousteau Ocean Learning Center (“FCOLC”) and PROTEUS™, the International Space Station of the Ocean. Fabien has received several awards such as Travel & Leisure’s 2022 Global Vision Award, the United Nations NEXUS Global Goals Award for Excellence and Leadership and David Attenborough Excellence in Filmmaking Award.
Lucy Woodall –How is climate change causing changes in the ocean?
Doctor, Lucy Woodall is an Associate Professor in Marine Conservation Biology and Policy at the University of Exeter and is the Principal Scientist at Nekton. She is a marine biologist with a passion for sharing the delights and importance of the aquatic world with global citizens. Using principles of transdisciplinary practice and co-production, Lucy endeavours to conduct marine research that informs contemporary ecological challenges globally. Her work broadly focuses on the processes that drive biodiversity in the ocean and she is interested in understanding the impacts of human activities on these patterns. She provides expert opinion on marine conservation and sustainable marine management, and is a member of many applied working groups such as the High Level Panel Expert Group for the UN on Sustainable Ocean Economy, IUCN SSC Seahorse, Pipefish and Seadragon Specialist Group and the DOSI Pollution and Debris Working Group and gives talks at public events throughout the year.
Arya Yurdacan –Inspiring and advocating for ocean conservation
Arya Yurdacan is a dedicated ocean conservationist and young entrepreneur. She is an alumna of the World Ocean Day Youth Advisory Council, a UPG Sustainability Leader, and recognized as one of the “20 Under 20” most inspiring entrepreneurs by Wise in 2020. As a member of the World Ocean Day Youth Advisory Council, Arya actively contributes to the development and implementation of initiatives aimed at promoting ocean conservation and sustainability. She collaborates with fellow council members to organize educational events, advocate for policy change, and engage with communities worldwide to inspire action for the protection of our oceans. As the co-founder of Entella, she and her team are focused on cleaning up the sea surface with innovative technology. Arya is passionate about protecting our oceans, raising awareness, and driving positive change.
Greg Lecoeur – The underwater world and its changes through the camera lens
Ocean and wildlife photographer Greg Lecoeur has been interested in marine biology and diving since a young age. His insights and unique perspective have been featured in many French and international publications. Deeply committed to the preservation of the oceans, his documentation and expeditions contribute to an in-depth knowledge of underwater biodiversity and the enhancement of our planet’s environmental heritage. Lecour was National Geographic’s Photographer of the Year in 2016 and has been honored with many other international awards. He is also the author of two books (REQUINS: guide de l’interaction, 2017; and ANTARCTICA, 2020). Lecoeur tells the oceans’ stories in order to touch people and raise awareness about the preservation of underwater ecosystems.
Discussion –In quest for solutions: Lessons learnt from the Baltic Sea and the Mediterranean
Annamari Arrakoski-Engardt CEO, John Nurminen Foundation
The John Nurminen Foundation’s mission is to save the Baltic Sea and its heritage for future generations. The Foundation improves the status of the Baltic Sea by reducing the nutrient load and other environmental problems as well as safeguards the cultural heritage of the Sea.
Alessio Satta Founder, MEDSEA Foundation
The MEDSEA Foundation, based in Cagliari, Sardinia, works for the protection and restoration of coastal marine ecosystems with the goal of accelerating the ecological transition process to halt biodiversity loss in the Mediterranean and adapt to climate change.
Sabine Roux de Bézieux President, Fondation de la Mer
The Fondation de la Mer supports ocean actors, protects marine biodiversity, combats pollution at sea, supports research, encourages innovation and raises awareness among the public. Because we all have an impact, the Fondation de la Mer invites everyone to become a stakeholder in the preservation of the ocean, essential to the planet’s balance and to life itself.
The webinar was organised by the John Nurminen Foundation, the MEDSEA Foundation and the Fondation de la Mer.
Questions?
Please, do not hesitate to contact us with any questions regarding the webinar!
World Ocean Day provides a unique opportunity for a wide array of organizations and communities to come together on or around 8 June to honor and celebrate our one ocean that connects us all! Whether you live on the coast or far inland, we all need a healthy ocean and a stable climate to survive and thrive. The ocean generates most of the oxygen we breathe, helps feed us, cleans the water we drink, and regulates our climate. By protecting our ocean, we also protect our climate, and our future. Together, through thousands of events in 150+ countries, we can increase awareness and action in our communities and also generate the political will – at both the government and the corporate levels – to create a healthier blue planet and a better future for all.
Ge dina intressenter eller personal en immateriell gåva och donera för att rädda Östersjön. Som företagssupporter får du tillgång till kommunikationsmaterial som du kan använda för att berätta för dina intressenter om din gåva.
Vi ber dig att anmäla din julgåva genom att använda formuläret nedan. Genom att skicka formuläret får du en e-faktura för din gåva och julgivarens kommunikationsmaterial. Vid behov kan du även göra en julgåva direkt till vårt insamlingskonto. Kontakta oss i så fall. Gåvor från julkampanjen går till John Nurminens Stiftelses verksamhet för att rädda Östersjön och dess arv.
EtusivuMitä teemmeTapahtumatNewest Designing and Implementing Cloud Connectivity Valid Questions – 300-440 Updated Torrent – 300-440 Reliable Training 📻 Search for ▷ 300-440 ◁ and download exam materials for free through ⏩ www.pdfvce.com ⏪ 🎯300-440 Exam Dumps Free
Biokaasutuotannon riskiselvitys
Vuonna 2018 valmistuneen selvityksen mukaan biokaasun tuotantoon liittyy riskejä, joista monet koskettavat useita Itämeren valuma-alueen maista. Vuonna 2019 pyrimme löytämään rahoituksen ja yhteistyökumppaneita biokaasuntuotannon riskien vähentämiseen liittyvän hankkeen toteuttamiseksi.
Tavoite
Vähentää biokaasutuotannon vesistövaikutuksia.
Aikataulu
2018–2020
Tilanne
Riskiselvitys on valmistunut ja sitä hyödynnetään Sustainable biogas -hankkeessa.
Yhteistyökumppanit
Tyrsky Consulting, Aalto-yliopisto, Pöyry Finland, Latviasta Riian tekninen korkeakoulu, Gdanskin tekninen korkeakoulu, Saksan IBBK (International Biogas and Bioenergy Competence Centre), Århusin yliopisto ja Viron Monus Minek Ltd.
John Nurmisen Säätiön teettämän, vuonna 2018 valmistuneen riskiarvion mukaan biokaasulaitosten toiminta voi lisätä merkittävästi vesistöjä rehevöittävien ravinteiden, typen ja fosforin päästöjä vesistöihin Itämeren alueella.
Ravinnepäästöt johtuvat muun muassa ravinnepitoisten mädätteiden peltolevityksestä, jota ei monissa Itämeren alueen maissa valvota ja rajoiteta samalla tavalla kuin esimerkiksi lannan peltokäyttöä. Myös kunnalliset jätevedenpuhdistamot, joiden puhdistuskapasiteetti ei aina riitä biokaasulaitoksilla syntyvän jäteveden käsittelyyn, sekä mädätteen varastointi aiheuttavat päästöjä.
Biokaasutuotannon ravinteita on päässyt vesistöihin esimerkiksi Pohjois-Saksassa, jossa pelloille levitetyt biokaasutuotannon mädätteet ovat laajalla alueella saastuttaneet pohjavedet nitraateilla. Suomessa Forssassa biokaasulaitoksen alueelle varastoidut mädätteet ovat valuneet lähivesistöihin ja muun muassa Euran jätevedenpuhdistamo on kärsinyt biokaasulaitokselta tulevista typpipitoisista päästöistä.
Ukrainassa ja Valko-Venäjällä valtioiden ja kehityspankkien tuella käynnistetyissä biokaasulaitoshankkeissa lisääntyviä ravinnepäästöjä ei ole monissa tapauksissa lainkaan huomioitu, vaan laitosten jätevedet on johdettu ilman lisäpuhdistusta kunnallisille puhdistamoille, minkä seurauksena fosforin ja typen päästöt ovat kasvaneet myös Itämeren valuma-alueella sijaitseviin jokivesistöihin.
Biokaasu on tervetullut uusiutuva energiamuoto, ja biokaasutuotanto luo uusia mahdollisuuksia ravinteiden kierrätykseen. Se kuitenkin voi aiheuttaa merkittävän riskin ravinteiden pääsemisestä vesistöihin, jos mädätteiden ja laitosten jätevesien käsittelyä ei ole mietitty tarkasti loppuun asti. Koska biokaasulaitoksia rakennetaan nyt kiihtyvällä tahdilla ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä geopoliittisista muutoksista johtuen, on asiaan kiinnitettävä pikaisesti huomiota.
Laitosten ympäristövaikutusten arviointia ja lupakäytäntöjä kehitettävä
Riskiarvion tehneen työryhmän mukaan ravinnepäästöriskien minimoimiseksi on oleellista kehittää biokaasulaitosten ympäristövaikutusten arviointia sekä laitosten ympäristölupakäytäntöjä niin, että syntyvien ravinnepitoisten mädätteiden ja jätevesien käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota.
Laitosten luvituksessa on turvattava, että luvan hakijalla on käytössään riittävä peltopinta-ala syntyvien ravinnepitoisten mädätteiden levitykseen. Lisäksi ympäristölupia myöntäessä tulee huolehtia siitä, että laitosten jätevesiä vastaanottavien kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetti on riittävä. Erityisesti silloin, kun biokaasulaitosta ei ole alun perin suunniteltu puhdistamon yhteyteen, vaan se rakennetaan jälkeenpäin, on oleellista huolehtia kapasiteetin riittävyydestä ja tarvittaessa edellyttää biokaasulaitoksilta riittävää jätevesien esikäsittelyä, esimerkiksi typen tehostettua poistamista.
Suurempien biokaasulaitosten sijoittamisessa on tärkeää huomioida alueellinen ravinnetase eli se, ettei yhdelle alueelle kerry liian suurta ravinnemäärää suhteessa alueella käytettävissä olevaan peltopinta-alaan. Jo valmiiksi ravinneylijäämäisille alueille – esimerkiksi alueille, joilla on paljon eläintuotantoa – ei ole välttämättä järkevää sijoittaa suuren mittaluokan biokaasulaitoksia, jotka keräävät mädätettäviä biomassoja laajalti alueen ulkopuolelta.
Lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa tulee varmistaa, että mädätteiden sisältämät ravinteet huomioidaan peltolevityksessä täysimääräisesti ja että niiden levitystä myös valvotaan. Lisäksi on tärkeää lisätä tietoisuutta biokaasutuotannon ravinteiden käsittelystä sekä niihin liittyvistä riskeistä niin viranomaisten, ympäristöasiantuntijoiden kuin biokaasualan toimijoidenkin piirissä.
Riskiarvioinnin tilasi John Nurmisen Säätiö ja sen toteutti yhdeksän asiantuntijaorganisaation konsortio, johon kuuluivat Suomesta Tyrsky Consulting, Aalto-yliopisto ja Pöyry Finland, Latviasta Riian tekninen korkeakoulu, Puolasta Gdanskin tekninen korkeakoulu, Saksasta IBBK (International Biogas and Bioenergy Competence Centre), Tanskasta Århusin yliopisto ja Virosta Monus Minek Ltd.
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
EtusivuMitä teemmeTapahtumatNewest Designing and Implementing Cloud Connectivity Valid Questions – 300-440 Updated Torrent – 300-440 Reliable Training 📻 Search for ▷ 300-440 ◁ and download exam materials for free through ⏩ www.pdfvce.com ⏪ 🎯300-440 Exam Dumps Free
Yrityskumppanimme
Itämeren ja sen perinnön pelastaminen vaatii yhteistyötä. Tutustu yhteistyökumppaneihimme, joiden tuella yhdessä pelastamme Itämeren ja sen perinnön tuleville sukupolville.
”Asiakkaamme ovat erittäin kiinnostuneita uusiutuvan energian eri vaihtoehdoista käyttämänsä energian lähteenä. Sähkön myyjänä haluamme myös jatkossa olla puhtaan energian edelläkävijä ja tarjota asiakkaillemme mahdollisuuden valita auringolla tuotettua 100% aurinkoenergiaa tai uusiutuvaa energiaa. Jatkamme John Nurmisen Säätiön tukemista aurinkoenergian kautta – sekä meille että asiakkaillemme on tärkeää tehdä ympäristöystävällisiä valintoja ja tukea hyviä tekoja.”
Sanoma on toiminut pitkään John Nurmisen Säätiön pääkumppanina. Sanoma tukee John Nurmisen Säätiötä työtä muun muassa medialahjoituksin, Itämeripäivä-yhteistyöllä sekä valittujen lehtiensä tilaustuotoista.
”Nokialla tunnistamme jokien ja merien kasvavan merkityksen sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksen niiden luonnon monimuotoisuuteen. Analytiikalla ja liitettävyysratkaisuilla voi olla kriittinen rooli luonnonympäristömme seurannassa, suojelussa ja parantamisessa. Yhdessä John Nurmisen Säätiön kanssa voimme tutkia tämän roolin mahdollisuuksia ja projekteja, jotka parantavat Itämeren luonnon monimuotoisuutta.”
Anthony D’Arcy Vastuullisuusraportoinnin johtaja, viestintä ja asiakassuhteet, Nokia Oyj
”Koska toimimme sekä Suomessa että Ruotsissa, Itämeren hyvinvointi ja merellisen kulttuurin vaaliminen on meille ja henkilöstöllemme yhtä tärkeää lahden molemmin puolin. Meitä meri ei erota vaan yhdistää –sehän on kirjaimellisestikin yhteinen meremme. Siksi tuntuu luontevalta ja hyvältä antaa panoksensa meren suojelemiseksi tekemällä yhteistyötä vakuuttavan toimijan kanssa. Olemme läheltä saaneet seurata John Nurmisen Säätiön toiminnan kehitystä ja olemme vaikuttuneita säätiön saavutuksista.”
“Yhteistyö John Nurmisen Säätiön kanssa on yksi tavoistamme tukea ekologisesti kestävää kehitystä. Vesien puhtaus on meille tärkeää, ja arvostamme John Nurmisen Säätiön määrätietoista työtä sen hyväksi. Vaikka me Supercellillä keskitymme luomaan pelejä, joita pelataan vuosia ja jotka muistetaan aina, hyvän palauttaminen takaisin yhteisölle on tärkeä osa pelaajien ja yhtiön välistä vuorovaikutusta.”
”Ympäristöprojektien tukeminen on ollut osa toimintaamme jo yli 20 vuotta. Itämeriprojektilla pyrimme parantamaan lähimeremme tilaa rahoittamalla hyviä ideoita ja lisäämällä tietoutta. Haluamme myös mahdollistaa pitkäjänteisen yhteistyön Itämeren johtavien toimijoiden kanssa.”
Itämeri yhdistää kaikkia Veho Groupin maita ja haluamme kantaa vastuumme ympäristön hyvinvoinnin tukemiseksi. Kumppanuutemme John Nurmisen Säätiön kanssa tukee tätä tavoitetta. Tavoitteenamme on olla Veho-konsernissa hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä.
All Things Content Oy | Aalloilla ry | AbbVie Oy | Acamed Oy | AEL-Amiedu Oy | Algol Oy | Alonia Helsinki Oy | Anu Kaartinen Jewellery | ATC Global Solutions Oy Ab | Avain yhtiöt Oy | Aventum Partners Oy | Avomeripurjehtijat ry ORC Europeans 2024 | Baltic Yachts Oy Ab Ltd | Bird & Bird Asianajotoimisto Oy | Bird & Bird Advokat KB | Bird & Bird Advokatpartnerselskab | Bitucomp Oy | Bonge Oy| CF Rannikko Oy | Chemigate Oy | CMA CGM Finland Oy Ab | Coverhall Oy | DNV Finland Oy Ab | DRA Consulting Oy | Empire Design Oy | Espoon Hiippakunnan Tuomiokapituli | Eurolaite Oy | Evoke Oy | Exsane Oy | Fellowmind Finland Oy Ab | Finnchain Oy | Finnpanel Oy | Foodduck Oy | Golden Oriol Oy Ab | Granlund Oy | Guldviva Ab | Hankintakumppanit Oy | Haptik Oy | Haucon Finland Oy | Helsingin Paistinkääntäjät Ry | Huhtaware Oy | Hyvinvointiala HALI ry | Insamlingsstiftelsen för Natur | Insinööritoimisto Helminen Oy | Jaakkoo-Taara Oy | Kastaplast AB | Kiinteistönvälitys Nina Julkunen LKV Oy | Kivikivi | Oy KL-Lämpö Oy | Korihuolto Moksi Oy | Koruliike Pearly Parrot | Kotipalvelu Aura Oy | Loimaan 1. apteekki | Loimu ry | Lombard International Assurance |Lounea Yritysratkaisut Oy | Mediabox Oy | Metroauto Oy | Mirror Line Oy | Musiikkisato Oy | Népra Oy | Nimbus Gruppen Oy |Nissan Nordic Europe Oy | Osmia Oy | Otaniemen lukio | Oteran Oy | Oy Karl Fazer Ab | Oy Nylund-Group Ab | Olympus Finland Oy | PharmaLex Finland Oy | Pidot Productions Oy | PNO Finland Oy | | Porin Satama Oy | Prima Shipping Group | Primehotels Oy/Hotel Rantapuisto | Printscorpio Oy | Pumpkin Design Oy | Pyka Oy | Pyhän Henrikin Apteekki | Quriiri | Ravintola Aito | Rewenda Oy | Roal Oy | Safety Reflector Finland Oy | Save Pond Hockey & Rauman Lukko ry | Sigge Arkkitehdit Oy | Sintrol Oy | Sirowa Finland Ltd Oy | Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt ry | Stena Recycling Oy | Sun Ferry Oy | Suomen Palautuspakkaus Oy | Suomen Uusiomuovi Oy | T. Rusi Oy | Talenom Balance-Team Oy | Tapaturmavakuutuskeskus TVK | Telko Oy | Thermo Fisher Scientific Oy | Unidors Oy | Vertek -konserni | Veolia Water Technologies | Vetonaula Oy | Yksityisyrittäjäin Säätiö sr
EtusivuMitä teemmeTapahtumatNewest Designing and Implementing Cloud Connectivity Valid Questions – 300-440 Updated Torrent – 300-440 Reliable Training 📻 Search for ▷ 300-440 ◁ and download exam materials for free through ⏩ www.pdfvce.com ⏪ 🎯300-440 Exam Dumps Free
GYPREG-hanke
Peltojen kipsikäsittely on tutkitusti tehokas tapa vähentää maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta Itämereen. GYPREG-hankkeessa edistämme peltojen kipsikäsittelyä Itämeren rantavaltioissa ja tuemme menetelmän laajempaa käyttöä.
Tavoite
Vähentää maatalouden ravinnepäästöjä Itämereen lisäämällä peltojen kipsikäsittelyä Itämeren rantavaltioissa ja tukemalla kipsikäsittelyn laajaa käyttöönottoa.
Aikataulu
2023–2026
Tilanne
Ahvenanmaalla käsitellään peltoja kipsillä 100 hehtaaria. Koetoimintaa toteutetaan useissa Itämeren rannikkovaltioissa.
Yhteistyökumppanit
Suomen ympäristökeskus, Latvian Institute of Aquatic Ecology, Farmers’ Parliament (Latvia)
Lithuanian Research Centre for Agriculture and Forestry, Institute of Technology and Life Sciences – National Research Institute (Puola), Research Institutes of Sweden, Race for the Baltic (Ruotsi)
Lokaatio
Suomi, Ruotsi, Latvia, Liettua, Puola
Kipsin levittäminen pellolle estää ravinteiden valumista mereen. Kuva: Ilkka Vuorinen.
Itämeren suurin ongelma on rehevöityminen. Tällä hetkellä merta rehevöittävästä fosforikuormituksesta suurin osa syntyy maataloudesta, kun pelloilta huuhtoutuu fosforia vesistöihin ja Itämereen.
Kipsi eli kalsiumsulfaatti parantaa maan mururakennetta ja edistää fosforin sitoutumista maaperään. Kun fosfori sitoutuu maahan, sen huuhtoutuminen vesistöihin vähenee. Kipsi vähentää myös maan eroosiota ja kiintoaineksen sekä orgaanisen hiilen huuhtoutumista vesistöihin.
Peltojen kipsikäsittelyn on tutkimuksissa todettu vähentävän fosforipäästöjä vesistöihin tehokkaasti: kipsikäsittely jopa puolittaa vesistöihin päätyvän fosforin ja kiintoaineksen määrän. Vaikutus maaperässä kestää noin viisi vuotta.
Kipsikäsittely maailmankartalle
Suomessa peltojen kipsikäsittelyn vaikutuksia maaperään, satoon ja vesistöihin on tutkittu ja peltoja on kipsikäsitelty jo 52 000 hehtaaria. Peltojen kipsikäsittely on todettu tehokkaaksi, ja se on sisällytetty toimenpiteeksi valtion vesiensuojelun tehostamisohjelmaan. Muissa Itämeren maissa kipsikäsittely on kuitenkin huonosti tunnettu, eikä sitä ole tunnistettu tehokkaaksi Itämeren suojelukeinoksi.
GYPREG-hankkeessa kipsikäsittelyä tutkitaan ja kokeillaan Ruotsissa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Suomen ympäristökeskuksen vetämässä hankkeessa ovat mukana John Nurmisen Säätiö Suomesta ja kuusi muuta toimijaa kohdemaista. Hanke saa rahoitusta Euroopan unionin Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta, joka rahoittaa rannikon ja meriympäristön tilaa parantavia, rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita.
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä kohdemaiden eri toimijoiden kesken niin ympäristö- kuin maataloussektorilla. Tavoitteena on löytää kullekin kohdemaalle ja -alueelle sopiva menetelmä ja reunaehdot peltojen kipsikäsittelyyn ja pilotoida menetelmää yhdessä viljelijöiden kanssa. Maittain etsitään ratkaisuja muun muassa kipsikäsittelyn kustannuksiin, kipsin saatavuuteen ja lainsäädäntöön.
John Nurmisen Säätiön roolina hankkeessa on edistää kipsikäsittelyn laajentumista Ahvenanmaalla ja tukea menetelmän käyttöönottoa muissa Itämeren alueen maissa.
Hankkeen avulla pyritään lisäämään tehokkaaksi havaitun vesiensuojelumenetelmän käyttöä ja näin auttaa EU:n jäsenvaltioita myös täyttämään velvoitteensa kohti EU:n vesipuitedirektiiviä ja meri- ja meriturvallisuusdirektiiviä sekä suojelukomissio HELCOMin tavoitetta saattaa Itämeren rannikkovedet hyvään tilaan vuoteen 2030 mennessä.
Hankkeesta saatuja kokemuksia ja havaintoja hyödynnetään muun muassa politiikkasuosituksissa ja erilaisissa koulutusmateriaaleissa.
https://www.youtube.com/watch?v=qSBuNyhRRJ0
Kuinka Kipsi toimii maaperässä? Katso video!
Rahoittamassa
Hankkeeseen liittyvät uutiset
Uutinen
Uutta elämää rannikkovesiin: meriajokkaan pistokkaita istutettiin Helsingissä
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
EtusivuMitä teemmeTapahtumatNewest Designing and Implementing Cloud Connectivity Valid Questions – 300-440 Updated Torrent – 300-440 Reliable Training 📻 Search for ▷ 300-440 ◁ and download exam materials for free through ⏩ www.pdfvce.com ⏪ 🎯300-440 Exam Dumps Free
Akkuteollisuuden sulfaattipäästöjen vaikutukset vesistöissä – Tiedämmekö tarpeeksi?
27.11.2023 maanantai 13.00–16.00
Verkossa
Tapahtumaa pääsee seuraamaan striimin kautta.
Uusien akkumateriaalitehtaiden potentiaaliset sulfaattipäästöt vesistöihin ja Itämereen ovat herättäneet keskustelua ja huolta eri puolilla Suomea. Vihreä siirtymä vauhdittaa investointeja akkuteollisuuteen, ja onkin ensiarvoisen tärkeää, että teollisuuden ympäristövaikutukset huomioidaan, kun uusista investoinneista päätetään.
Mitä tiedämme akkuteollisuuden sulfaattipäästöistä, ja miksi ne herättävät huolta? Tervetuloa kuulemaan aiheesta John Nurmisen Säätiön ja Suomen ympäristökeskuksen seminaariin ma 27.11. klo 13–16.
Ohjelma
Tervetulosanat, John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt ja Suomen ympäristökeskuksen viranomaispäällikkö Jorma Jantunen.
Miten sulfaattipäästöt syntyvät ja millaiset ovat lain sallimat rajat päästöille? Teollisuuden sulfaattipäästöistä ja ympäristöoikeudellisesta näkökulmasta sulfaattiin kertovat Syken erikoistutkija Petri Ekholm ja tutkimus-professori Antti Belinskij.
Miksi sulfaattipäästöt huolettavat ja miten ne ovat vaikuttaneet vesistöihin? Tutkimustuloksista kertovat Syken erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Syken johtava tutkija Seppo Hellsten ja professori Juha Karjalainen Jyväskylän yliopistosta.
Onko ratkaisuja näkyvissä? Teollisuuden jätevesiratkaisuista kertoo tutkijatohtori Hanna Virpiranta Oulun yliopistosta. Käsittelemme myös ympäristölainsäädännön keinoja.
Lopuksi päivän antia kommentoivat kansalaisaktivisti, FM Outi Lankia ja Syken erikoistutkija, Itämeripaneelin puheenjohtaja Seppo Knuuttila.
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
EtusivuMitä teemmeTapahtumatNewest Designing and Implementing Cloud Connectivity Valid Questions – 300-440 Updated Torrent – 300-440 Reliable Training 📻 Search for ▷ 300-440 ◁ and download exam materials for free through ⏩ www.pdfvce.com ⏪ 🎯300-440 Exam Dumps Free
Sustainable Biogas
Hanke edisti biokaasun kestävyyttä vesiensuojelun näkökulmasta. Hankkeessa tuotettujen ohjeiden avulla on mahdollista vähentää ravinnepäästöjä koko biokaasutuotannon elinkaaren aikana, ottaen huomioon raaka-aineet, polttoaineen tuotannon ja ravinnepitoisten sivuvirtojen kierrätyksen ja loppusijoituksen.
Tavoite
Hankkeen tavoitteena oli ravinteiden hallinnan parantaminen 30 biokaasulaitoksella.
Aikataulu
2020–2022
Tilanne
Hankkeessa laadittiin kehityssuunnitelmat ja ohjeet sekä politiikkasuositukset parempaan ravinteiden hallintaan.
Yhteistyökumppanit
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Latvian valtiolliset ympäristöpalvelut sekä Latvian biokaasuyhdistys
Biokaasu on ilmastoystävällinen energiamuoto. Se voi kuitenkin aiheuttaa riskin ravinteiden pääsemisestä vesistöihin ja Itämereen, jos tuotannossa syntyvien ravinnepitoisten mädätteiden sekä biokaasulaitosten jätevesien käsittelyä ei ole suunniteltu huolellisesti. Sustainable Biogas –hankkeessa toteutetut työkalut ja ohjeet ohjaavat sekä biokaasun tuottajia, että viranomaisia parempaan ravinteiden hallintaan.
John Nurmisen Säätiö johti Sustainable Biogas -hanketta vuosina 2020–2022. Hanke toteutettiin yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n, Latvian valtiollisten ympäristöpalveluiden sekä Latvian biokaasuyhdistyksen kanssa. EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma rahoitti hanketta yhteensä 0,8 miljoonalla eurolla.
Biokaasulaitosten sijainti ja luvitus sekä mädätteiden käyttö ovat avainasemassa vesiensuojelussa
Hankkeen tulosten mukaan kestävä ravinteiden hallinta vaatii huolellista harkintaa biokaasulaitosten suunnittelussa, lupia myönnettäessä ja laitoksen operoinnissa. Huomioitavia seikkoja ovat esimerkiksi alueellinen ravinnetasapaino, raaka-aineiden ja mädätteiden varastokapasiteetti sekä se, ettei mädätteitä levitetä pelloille liikaa suhteessa kasvien ravinnetarpeisiin.
Sustainable Biogas -hankkeessa työkaluiksi kehitettiin ravinnekartat ja ravinteidenhallintasuunnitelmat. Ravinnekarttojen avulla löydettiin ravinteiden ylituotantopisteet ja alueet, joille ravinteita voitaisiin haitattomasti levittää. Hankkeen kartoitukset tehtiin ravinneylijäämän kanssa painivilla alueilla Latvian Zemgalessa, Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa.
Hanke kokosi yleisiä suosituksia biokaasun tuottajille ja viranomaisille, jotta vesistöystävällistä biokaasutuotantoa voitaisiin harjoittaa ympäri Itämeren.
Kierrätysravinteiden ja puhdistamolietteen käsittelyn kehittämisellä voidaan vähentää ravinnepäästöjä
Hankkeessa edistettiin myös biokaasun tuotannosta syntyvän mädätteen hyödyntämistä kierrätyspohjaisissa lannoitevalmisteissa. Huomattava osa maataloudessa käytettävistä mineraalilannoitteista voitaisiin korvata kierrätyspohjaisilla vaihtoehdoilla. Kehittämällä kierrätysravinteiden laatua ja markkinoita voidaan vähentää myös riskiä biokaasun tuotannossa syntyvien ravinteiden päätymisestä vesistöihin.
Kierrätysravinteiden kysynnän kasvattamiseksi hankkeessa rakennettiin kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmä Latviaan ja kehitettiin edelleen Suomessa jo käytössä olevaa laatujärjestelmää.
Biokaasun tuotannossakin käytettäviä jätevesilietteitä ei kuitenkaan aina haluta pelloille, vaan osa kuluttajista ja elintarviketeollisuudesta suhtautuu niiden käyttöön kielteisesti. Hankkeessa toteutettiin Suomen jätevesilietteen käsittelymenetelmien vertailu, jossa arvioitiin niiden tehokkuutta saastumisen ehkäisemisen, ravinteiden kierrättämisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmista. Vertailu osoitti, ettei toistaiseksi mikään menetelmä ole ylivertainen toisiin nähden.
Hankkeeseen liittyvät materiaalit
Hankkeen kaikki materiaalit löytyvät hankkeen englanninkielisiltä sivuilta.
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
EtusivuMitä teemmeTapahtumatNewest Designing and Implementing Cloud Connectivity Valid Questions – 300-440 Updated Torrent – 300-440 Reliable Training 📻 Search for ▷ 300-440 ◁ and download exam materials for free through ⏩ www.pdfvce.com ⏪ 🎯300-440 Exam Dumps Free
Baltic Fish -hanke
Vajaasti hyödynnettyjen kalalajien kestävä hoitokalastus auttaa rehevöitynyttä Itämerta sekä tarjoaa kuluttajille uuden vesistö- ja ilmastoystävällisen proteiinin lähteen. Suomessa menestyksekkäästi toteutetun Lähikalahankkeen innoittamana John Nurmisen Säätiö, Race For the Baltic, Guldhaven Pelagiska, Rädda Lumparn ja Ålands Fiskarförbund toteuttivat vuosina 2019–2021 Baltic Fish -hankkeen, jolla onnistuttiin lisäämää kiinnostusta särkikaloja kohtaan sekä Ruotsissa että Ahvenanmaalla, ja käynnistämään markkinavetoinen särkikalojen hoitokalastus Ruotsissa. Baltic Fish -hanketta osarahoitti Suomen ja Ruotsin valtioiden Baltic Sea Action Plan -rahasto, jota hallinnoi pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö NEFCO.
Tavoite
Särkikalan kysynnän lisääminen ja kaupallisten tuotantoketjujen luominen Ruotsiin ja Ahvenanmaalle.
Aikataulu
2019–2021
Tilanne
Hanke on päättynyt
Lokaatio
Suomi, Ruotsi, Ahvenanmaa
Yhteistyökumppanit
Race For The Baltic, Guldhaven Pelagiska, Rädda Lumparn, Ålands Fiskarförbund
Särkikalojen kalastusta Kalixissa, Ruotsissa. Kuva: Marie Sparréus
Linda Sundström Ålands Fiskarförbund fiskare@aland.net
Dennis Hamro-Drotz Senior Investment Manager NEFCO dennis.hamro-drotz@nefco.fi https://www.nefco.org/
Baltic Fish -hanke kulki Lähikalahankkeen jalanjäljissä
Särkikalojen hyötykäyttö ei ole ainoastaan kustannustehokas keino taistella rehevöitymistä vastaan, vaan se tarjoaa lisäksi kuluttajille terveellisen ja vastuullisen proteiinin lähteen. Suomi on ottanut etumatkaa särkikalojen kalastuksessa. John Nurmisen Säätiö käynnisti vuonna 2015 Lähikalahankkeen Itämeren särkikalojen kaupallistamiseksi ihmisravinnoksi. Ensimmäiset kaupalliset särkituotteet tulivat markkinoille vuonna 2017. Suomalaisen Lähikalahankkeen suuren menestyksen rohkaisemana suomalaiset ja ruotsalaiset toimijat, Race For The Baltic, Guldhaven Pelagiska, Rädda Lumparn, Ålands Fiskarförbund ja John Nurmisen Säätiö, laajensivat hoitokalastusta Ahvenanmaalle ja Ruotsiin.
Baltic Fish -hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä paikallisviranomaisten kanssa ja Ruotsissa yhteistyöllä luotiin yhteiset säännöt kestävälle hoitokalastukselle sekä kalastuskäytäntöjen valvomiselle. Hankkeessa työskenneltiin lisäksi kaupallisten tuottajien ja kumppaneiden kanssa toimivien tuotantoketjujen luomiseksi ja tuotteiden kaupallistamiseksi. Hanke tarjosikin loistavan mahdollisuuden saattaa kestävästi tuotettuja, paikallisesta kalasta valmistettuja tuotteita Ruotsin markkinoille ja vastata alati kasvavaan ympäristöystävällisen kalaruoan kysyntään.
Myös kalastajat olivat kiinnostuneita hankkeesta. Ruotsista mukana oli yhteensä yhdeksän kalastajaa eri puolilta rannikkoa ja Ahvenanmaalta kaksi kalastajaa. Hankkeen aikana pyydettiin yhteensä 54 tonnia särkikalaa, jonka kautta Itämerestä poistettiin noin 400 kg fosforia.
Herkullinen särkikala on myös ympäristöystävällistä ruokaa
Ensimmäinen tuote eli suurtalouskeittiöille suunnattu lahnapihvi saatiin Ruotsin markkinoille joulukuussa 2019. Nykyisin valikoimasta löytyy myös lahnajauheliha sekä hankkeen kanssa yhteistyötä tekevien gotlantilaiset kalastajien säynepihvi, joka on myynnissä paikallisissa marketeissa. Ahvenanmaalla muutamat ravintolat sekä koulukeittiöt ovat testanneet lahnajauhelihaa ja lisäksi siitä tehtyjä lahnahampurilaisia on tarjottu useissa paikallisissa tapahtumissa. Valitettavasti särkikalalle ei Ahvenanmaalla saatu muodostettua kunnollista tuotantoketjua.
Hankkeen tavoitteena oli myös jakaa tietoa särkikalojen hyödyntämisen hyödyistä. Race For The Baltic julkaisi syksyllä 2020 uuden, erityisesti Ruotsin markkinoille suunnatun verkkosivuston braxen.nu. Sivusto pitää sisällään herkullisia kalareseptejä ja taustatietoa kestävästä kalastuksesta. Ruotsalaiset kunnalliset keittiöt ja koulut ovat tilanneet sivuston kautta yli 100 ilmaista maistelulaatikkoa.
Ruotsissa Itämeren kalan haitta-ainepitoisuudet herättävät huolta. Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston (SLU) tekemän tutkimuksen mukaan särkikalojen syöminen kohtuullisissa määrin ei kuitenkaan aiheuta terveysriskiä. Tarkempi englanninkielinen raportti särkikalojen haitta-ainepitoisuuksista Ruotsin rannikolla löytyy tästä linkistä ja lyhyt tiivistelmä tuloksista suomeksi tästä. Terveellisyyden, proteiinipitoisuuden ja herkullisuuden lisäksi särkikalat ovat myös vähäpäästöisiä. Lahnajauhelihan hiilijalanjalanjälki on Research Intitutes of Swedenin (RISE) mukaan hyvin matala, vain 0.5 kg hiilidioksidiekvivalenttia yhtä lahnakiloa kohden. Hanke päättyi syyskuussa, mutta työ kestävän kalastuksen puolesta jatkuu sekä Suomessa että Ruotsissa. Race For The Baltic jatkaa yhteistyötä kalastajien sekä paikallisten ja kansallisten viranomaisten kanssa Ruotsissa varmistaakseen pysyvän, pitkäjänteisen ja kestävän särkikalojen kalastuksen Itämeren rannikolla. Ahvenanmaalla on suunnitteilla uusi hanke eri toimijoiden välisen yhteistyön parantamiseksi jatkamaan Baltic Fish -hankkeessa aloitettua työtä.
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
EtusivuMitä teemmeTapahtumatNewest Designing and Implementing Cloud Connectivity Valid Questions – 300-440 Updated Torrent – 300-440 Reliable Training 📻 Search for ▷ 300-440 ◁ and download exam materials for free through ⏩ www.pdfvce.com ⏪ 🎯300-440 Exam Dumps Free
Vuosikertomukset
Lokikirja eli vuosikertomuksemme sisältää toiminnan kuvauksen ja tilinpäätöksen edelliseltä tilikaudelta.
Vuosikertomus 2023
Vuonna 2023 meillä oli työn alla yhdeksän meriympäristöhanketta ja kolme merikulttuurihanketta. Näiden hankkeiden tuloksia avaamme oheisessa vuosikertomuksessamme.
Vietimme säätiön 30-vuotisjuhlavuotta, jatkoimme Itämeren konkreettista pelastustyötä, julkaisimme 2 kirjaa ja vaalimme meren kulttuuriperintöä tapahtumissa ja tilaisuuksissa.
EtusivuMitä teemmeTapahtumatNewest Designing and Implementing Cloud Connectivity Valid Questions – 300-440 Updated Torrent – 300-440 Reliable Training 📻 Search for ▷ 300-440 ◁ and download exam materials for free through ⏩ www.pdfvce.com ⏪ 🎯300-440 Exam Dumps Free
VALVE-metsähanke
John Nurmisen Säätiö, Metsähallitus sekä yksityiset metsänomistajat etsivät VALVE-metsähankkeessa kustannustehokkaita, kuormitusta vähentäviä ratkaisuja ja käytäntöjä turvemaiden metsätalouden vesiensuojeluun valuma-aluekohtaisen suunnittelun ja yhteistyön keinoin.
Vuonna 2023 päättyneessä hankkeessa tunnistettiin valuma-alueen vesistökuormituksen riskikohteet ja suunniteltiin ja toteutettiin kuormitusta vähentävät toimenpiteet.
Luonnonhoidon asiantuntija Metsähallitus Metsätalous Oy puh. 040 718 2561 markku.lehtela@metsa.fi
Markus Saari
Johtava vesitalousasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus puh. 050 351 3133 markus.saari@ely-keskus.fi
Neljäsosa Suomen puustosta kasvaa turvemailla. Turvemaiden metsäojitusalueet ovat uusimpien tutkimusten valossa osoittautuneet merkittäviksi vesistöjä kuormittavien ravinne-, kiintoaine- ja humuspäästöjen lähteeksi, ja metsätalouden vesistökuormitus on kaikkiaan moninkertaisesti suurempaa kuin aiemmin arvioitiin. Turvemaiden metsäojitusalueilta valuu vesistöihin ravinteita, kiintoainetta, humusta ja liukoista hiiltä. Metsätalouden vesistövaikutukset näkyvät sisävesien lisäksi myös Itämeressä.
Metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseen on olemassa paljon hyviä menetelmiä, käytäntöjä ja suunnittelutyökaluja. Valuma-aluetason tarkastelu mahdollistaa niiden hyödyntämisen metsätalouden vesiensuojelun kannalta tärkeiden alueiden tunnistamisessa ja kustannustehokkaiden toimenpiteiden suunnittelussa. Vesistöystävälliseen metsänhoitoon voidaan yhdistää myös muita metsän käyttöön liittyviä tavoitteita. Esimerkiksi riistan- ja luonnonhoidon tavoitteet sopivat yleensä hyvin yksiin vesiensuojelutavoitteiden kanssa.
VALVE-metsähanke vähensi kuormitusta Tilanjoella
VALVE-metsähankkeessa pilotoitiin valuma-aluetason vesistöystävällisen metsänhoidon suunnittelua Tilanjoella Pohjois-Pohjanmaan Utajärvellä yhteistyössä alueen yksityismetsänomistajien ja valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen kanssa. Tilanjoelle laadittiin valuma-aluesuunnitelma, jossa arvioitiin jokeen kohdistuvaa nykyistä ja tulevaa ravinnekuormitusta ja etsittiin keinoja ravinnekuormituksen leikkaamiseksi. Tavoitteena oli pureutua etenkin vanhoilta metsäojitusalueilta turpeen hajotessa syntyvään kuormitukseen eli ns. ojituslisään, jota ei metsätalouden tavanomaisilla vesiensuojelukeinoilla pystytä pysäyttämään, ja säilyttää luontoarvoiltaan ainutlaatuinen Tilanjoki nykyisessä, erinomaisessa kunnossaan.
Valuma-aluesuunnitelman toteutusvaiheessa hanke tarjosi yksityismetsänomistajille vesiensuojeluratkaisujen maksuttoman toteutuksen. Samanaikaisesti Metsähallitus toteutti mittavia vesienhoitotoimia valtion mailla.
Hankkeessa vähennettiin ravinnekuormitusta paikallisesti ja jaettiin oppeja vesistöystävällisestä metsänhoidosta maanomistajille sekä muille toimijoille. Hankkeessa tuotettiin valuma-aluesuunnitelman lisäksi topografiatietoa ja algoritmeja yhdistävä uudenlainen paikkatietoanalyysi vesiensuojelurakenteiden sijoittamisesta ja esite suometsien vesistöystävällisestä hoidosta.
VALVE-metsähankkeen toteuttivat John Nurmisen Säätiö, Metsähallitus ja Tilanjoen valuma-alueen metsänomistajat. Hanketta rahoittivat John Nurmisen Säätiö, Metsähallitus sekä maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö osana Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia. Avustusta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Uusia toimintamalleja ja kannustimia tarvitaan
Valtaosa metsätalouden kuormituksesta syntyy turvemailla ja on vanhojen ojitusalueiden turpeen hajotessa syntyvää ojituslisää. Tämän rehevöittävän kuormituksen vähentämisessä keskeisessä roolissa ovat liukoisia ravinteita pidättävät ratkaisut, joita ovat käytännössä vain soiden ennallistaminen ja vesien palautus metsäojitusalueilta luonnontilaisille tai ennallistetuille soille. Metsätalouteen tarvitaankin uusia toimintamalleja ja kannustimia näiden toimenpiteiden toteuttamiseen. Hankkeen loppuraportissa suositellaan, että ojituslisän vähentäminen integroitaisiin metsätalouden tukiin ja informaatio-ohjaukseen, jotta metsänomistajien tietoisuus kuormituksen merkityksestä ja vähentämismahdollisuuksista kasvaisi. Avainasemassa ovat uusi kannustejärjestelmä Metka ja sen tarjoama rahoitus, sekä metsänhoitosuositukset.
Vesiensuojelun tehostaminen Tilanjoen valuma-alueella on tarpeen
Uutinen
Metsähanke vähentää Itämeren fosforikuormaa
Tiedote
John Nurmisen Säätiö ja Metsähallitus tarttuvat metsätalouden ravinnepäästöihin
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
